maanantai 16. tammikuuta 2017

Rakas poikani,

kirjoitan sinulle tätä kirjettä, kun potkit vielä hetken vatsassani. On uskomaton tunne ajatella, että pian saan sinut ensimmäistä kertaa syliini, jolloin saan laskea pienet sormesi, pienet varpaasi ja hipaista pientä nenääsi. Haaveilimme sinusta pitkään ja aivan pian saamme tavata sinut. Olet unelmiemme täyttymys, meidän pieni poikamme - juuri sinä täydennät perheemme täydellisesti!

Raskausaika on ollut minulle rankka, mutta se on vain vahvistanut rakkauttani sinuun. Äiti rakastaa sinuakin jo nyt eniten maailmassa, aivan kuten siskoasi hänen potkiessa vatsassani ja juuri nyt tässä lähelläni. Rankan raskausajan aikana olen huomannut jälleen kuinka valtavasti ihania tukijoukkoja meillä täällä onkaan. He ovat rakas jokainen myös sinua varten ja odottavat sinua vähintäänkin yhtä paljon kuin minä, isäsi ja isosiskosi, joka on laskenut jo yli viikon päiviä, koska pääsee tapaamaan sinua ensimmäistä kertaa.


Raskausaikana olen huomannut, että pidät siitä, kun syön jäätelöä, potkit aina kun isäsi silittää vatsaani ja erityisesti silloin, kun kuulet isosiskosi äänen. Et pidä vispiläkoneen äänestä, kyykistelystä tai mukulakivistä äidin pyöriksen renkaiden alla. Rakastat pitkiä aamuja, jolloin oikein venyttelet vatsassani koetellen kylkiluideni kestävyyttä ja vatsani venyvyyttä. Viihdyt vatsassani enemmän oikealla puolella, jolloin minäkin tunnen sinut pienenä myttynä kyljessäni. Juuri siinä kohdassa pystyn parhaiten kuvittelemaan sinut tummatukkaisena pienenä poikana ihmettelemässä vatsani ulkopuolelta kantautuvia ääniä.

Täällä on kaikki valmista sinua varten. Sairaalalaukkuusi on pakattu isosiskosi valitsemat kotiutumisvaatteet, tutit ja unimusiikkia soittava pehmolelu. Nyt vain odotamme vielä hetken, mutta pian tapaamme, enkä malttaisi enää odottaa!

Rakas L-muru, äiti sinua rakastaa. Eniten maailmassa!

 

 

♥: äiti

 


keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Talviodottajan unelma: merinovillaiset äitiysleggarit + Pietamon alekoodi

Vatsa kasvaa, vaatteet kiristää eikä mikään istu - tuttu juttu varmasti jokaiselle odottajalle! Talvi tuo raskausajan pukeutumiseen kuitenkin ihan omat haasteensa, koska varsinkin näin viimeisten viikkojen kunniaksi ainakin minun tekisi mieli vain istua kotona turpean olemukseni, supistusten ja hyrräävien hormonieni kanssa!


Rehellisesti sanottuna en ole satsannut tässäkään raskaudessa äitiysvaatteisiin. Pukeuduin ennen raskauttakin hyvin rennosti, vain leggareihin ja tunikoihin, ja olen jatkanut nyt raskausaikana samaa linjaa vaatekoon pysyessä reilusta 10 raskauskilosta huolimatta samana. Leggarit ovat kaikessa helppoudessaan varsin mainio vaate näin pyöriskäyttäjän näkökulmasta, mutta valitettavasti nyt talviaikaan kylmät. Sain ilokseni loppusyksystä Putiikki Pietamolta kiinnostavan yhteistyöehdotuksen, johon tartuin, koska arvostan kotimaista yrittäjyyttä, käsityötä ja Pietamon tuotteiden persoonallista tyyliä.


Pietamo on serkusten perustama tamperelainen kangaskauppa, jonka valikoimista voitte löytää upeita kankaita, ompelutarvikkeita, koruja sekä heidän itse suunnittelemia ja valmistamia vaatteita ja asusteita. Pietamo pyrkii suosimaan kankaissaan suomalaista suunnittelua ja valmistuksessa ekologisuutta ja eettisyyttä, mitä pidän suuressa arvossa. Minusta Pietamon tuotteissa on hienoa myös se, että he käyttävät kankaat viimeiseen palaan asti, eli ylijäämäpalat käytetään esimerkiksi pieniin asusteisiin - näin syntyy mahdollisimman vähän jätettä! Malliston vaatteet on myös mahdollista kustomoida asiakkaan toiveiden mukaisesti ja näin jokainen asiakas saa varmasti omanlaisen, persoonallisen ja täysin itselleen sopivan Pietamo-kokemuksen! 


Sain mahdollisuuden testata Pietamon legginsejä, joista kustomoitiin minulle ja masulleni sopiva odotusmalli. Talviodottajana valitsin lukuisista ihanista Pietamon kankaista ja kuoseista lopulta pitkän harkinnan jälkeen lämpimän kotimaisen merinovillan enkä pettynyt! Merinovillakangas tuntui käsin kosketellen pehmeältä, miellyttävältä ja lämpimältä ja olen varma, että se sopii myös monen muunkin uskollisen leggarifanin jalkoja lämmittämään. Äitiysleggareiden masutuubiosa on myös sopivan korkuinen, mutta yllättäen tarpeeksi napakka venyvästä villakankaasta huolimatta. Nämä leggarit ovat siis todellakin talviodottajan unelma! 

Saimme myös suunnitella A-murun kanssa ihanat rusetti-pipot, jotka ovat kenties yksi Pietamon suosituimmista tuotteista. A-muru vastasi värivalinnoista, kun taas minä äitinä valitsin lämpimät merinovillaiset vuorikankaat pipojen sisään kovempia pakkaspäiviä ajatellen. Pipot onnistuivat täydellisesti ja voitte varmasti kuvitella pienen prinsessamme onnen hänen saadessaan ensimmäistä kertaa päähänsä pipon, joka on hänen suunnittelemansa, sopii täydellisesti talvihaalariin ja on lisäksi samanlainen äidin pipon kanssa. Ensimmäinen yö nukuttiinkin uusi pipo päässä!


Pietamo antoi teitä lukijoita varten alekoodin, jonka ansiosta tekin saatte kokeilla Pietamon ihania legginsejä! Alekoodilla "äitikelaa" saatte - 15% alennuksen kaikista Pietamon oman malliston sekä kustomoiduista legginseistä. Ja pallomasut, huomaattehan, että kustomoiduissa legginseissä on mahdollista valita nyt myös odotusmalli. Alekoodi on voimassa sunnuntaihin 15.1 saakka, joten klikkaa itsesi ostoksille ihanaan ja inspiroivaan Pietamon nettikauppaan!


 

♥: Selina

 


Onko Putiikki Pietamon tuotteet Sinulle tuttuja?


*Kustomoidut äitiysleggarit ja pipot saatu Putiikki Pietamolta bloginäkyvyyttä vastaan.

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Kuulumisia loppuraskauden kuplasta ja harmittelua

"Hei, mitäs tänne kuuluu?"

Tällainen kommentti kilahti blogin sähköpostiin jo hetki sitten, ja se sai ajatukseni jälleen tästä loppuraskauden kuplasta blogiin. Blogi on elellyt jälleen hiljaiseloa sensorin hälyttäessä jatkuvasti hypoja, minun iskiessä GlucaGen-piikkiä reiteen ja kiiruhtaen tarkistamaan vauvan vointia synnytysvastaanottoon - saisin hankkia synnärille jo kanta-asiakaskortin! Loppuraskaus on ollut hyvin raskasta aikaa ja siksi Bloggeri ei ole auennut, kännykkä on äänettömällä ja me olemme valmistautuneet hiljalleen tulevaan. Sairaalakassit on pakattu, samoin A-murun matkalaukku mummilan hoitopäiviä varten ja ne odottavat lähtöä vaatehuoneessa.

Minua harmittaa, suututtaa, hävettää ja kiukuttaa. Blogi oli minulle hurjan tärkeä harrastus, josta nautin ennen raskautta valtavasti ja nyt en ole pystynyt suunnitelmistani huolimatta kirjoittamaan läheskään niin paljon erilaisesta raskaudestamme kuin olisin halunnut - erilainen raskaus on haastanut kehoni täysin. Toki ymmärrän, että vauvan ja minun vointi menee blogin edelle, mutta olisihan se ollut raskauden jälkeen paljon mukavampi lukea blogista postauksia siitä mitä pakkasin sairaalakassiin, millaisia hankintoja teimme talvivauvallemme tai vaikka katsella kuvia kasvavasta vatsasta. Olen kuitenkin äärettömän kiitollinen teistä jokaisesta lukijasta, jokaisesta kommentista ja viestistä mitä olen saanut hiljaiselostani huolimatta! En osaa sanoin kuvailla sitä tunnetta, kun näen blogin tilastoista, että käytte täällä päivittäin kurkkaamassa onko blogi päivittynyt samalla, kun minä nukun kuola poskella raskausväsymystäni sängyn pohjalla!

Perheessämme eletään juuri nyt hyvin jännittäviä aikoja, kun sektioon on enää 1,5 viikkoa aikaa! A-muru tietää tarkalleen montako yötä vauvan syntymään on ja odottaa jo innoissaan pikkuveljeään. Ja jotta jännitystä ei olisi ollut riittämiin, minulla alkoi eilen kivuliaat supistukset, joita piirtyi runsaasti myös jälleen synnytysvastaanoton käyrillä maatessani. Saa nähdä kumpi tulee ensin, suunniteltu sektiopäivä vai vauva!

 

♥: Selina