perjantai 26. elokuuta 2016

Olen sanaton!

Lämmin kiitos onnitteluista ja siitä, että myötäelätte perheemme onnea näin täydellä sydämellä! Olen sanaton! Perheemme vauvauutisen julkistaminen blogissa oli myös minulle iso asia ja nyt tuntuukin hassulta postata tällaista hämmentynyttä ja sekavaa tekstiä viime postauksen jälkeen, jota luettiin pelkästään keskiviikon aikana reilusti yli 10 000 kertaa! Huh, vieläkin tykyttää, mutta nyt se on paljastettu - meille tulee vauva!


Siitä päivästä, kun positiivinen kesäyllätyksemme paljastui meille vanhemmille tuntuu olevan jo pitkä aika, mutta samalla tuntuu, että aika on kulunut hurjan hitaasti. Pahimmat riskiviikot ovat onneksi jo reilusti takanapäin ja nyt olisi aika nauttia siitä seesteisestä keskiraskaudesta, mutta kun mukana kulkee edelleen jo A-murun raskausajalta tutut kaverit, jatkuva pahoinvointi ja väsymys, niin aika matelee väkisinkin ja siksi kaikki seesteisyys rapisee jo sanan toisen kirjaimen kohdalla! Seesteinen keskiraskaus tai ei, on tämä kaiken sen arvoista - kokemusta on! 



Raskauden myötä myös blogiin on tulossa luonnollisesti paljon raskaudesta kertovia postauksia. Raskaus on meille kuitenkin sen verran henkilökohtainen asia, että en tule paljastamaan täällä tarkkoja raskausviikkoja enkä vauvan laskettua aikaa. Sen verran kuitenkin paljastan, että vauvan olisi tarkoitus syntyä alkuvuodesta 2017. Kerron raskaudestamme ja sen alkuvaiheista tarkemmin omassa postauksessaan.

Ihanaa ja onnellista viikonloppua Teille kaikille! Me suuntaamme pian mökille ja odotan innolla, että pääsen saunomaan ehkä viimeisen kerran tälle kesälle rantasaunan lämpimiin löylyihin!

 

♥: Selina

 


keskiviikko 24. elokuuta 2016

Positiivinen kesäyllätys

Istuin aivan hiljaa taksissa ja katsoin lumoutuneena kuinka ohikiitävät maisemat vilisivät silmissäni. Mieleeni muistui elävästi se elokuinen päivä, jolloin tiesin kaiken muuttuvan ja minusta tuntui samalta juuri silloin - tämäkin päivä muuttaisi jälleen kaiken. Keväinen auringonpaiste kimalteli auton ikkunaa vasten ja talvi oli jo väistymässä kevään tieltä. Kelasin tutun poliklinikan ulko-oven eteen ja epäröin hetken. Mieleeni muistui kaikki se jännitys, pelko ja epävarmuus, mutta samalla muistot siitä pakahduttavasta onnesta, rakkaudesta ja ilosta, kun näin vuosia sitten ensimmäistä kertaa pienen sydämen sykkivän minuun päin käännetyllä ruudulla. Otin miestäni kädestä kiinni ja katsoin häntä hetken kuin etsiäkseni hänen kasvoiltaan edes pientä epäröivää katsetta, mutta ei. Hän oli täysin rauhallinen ja kysyi minulta hymyillen, että joko mennään. Se hymy sai pulssini tasaantumaan, vedin syvään henkeä ja avasin keskussairaalamme äitiyspoliklinikan oven ja kelasin siitä sisään. Matka oli alkanut.

Tuosta äitiyspoliklinikan ensimmäisestä perhesuunnittelukäynnistä on jo aikaa ja sen käynnin jälkeen on tapahtunut paljon. Yksi syy bloginkin hiljaiseloon on ollut jatkuva pahoinvointi, väsymys ja siitä johtuva suunnaton onni - saimme positiivisen kesäyllätyksen aivan kesän alun kynnyksellä, jolloin raskaustestiin piirtyi vahva, selkeä ja se toinen odotettu viiva. Olemme raskaana jälleen ja A-murusta on tulossa jo hyvää vauhtia reipas isosisko, joka toivottaa vauvalle hyvää yötä ja suukottaa kasvavaa vatsaani!




" Lähetimme matkaan tuulten

toiveen taivaan enkeleille.

Voisko toisen kerran ihme

suuri, mutta pieni tulla meille?

Salaisuus ei pysy kauaa,

meillä odotetaan talvivauvaa! "

 

 

♥: Selina

 

tiistai 23. elokuuta 2016

Hups, meidän tytöstä tulikin maidoton!

A-murulla on ollut pitkin kesää omituisia vatsakipuja, jotka ovat nostaneet päätään aluksi satunnaisesti ja lopulta aika usein. Tyttö saattoi kesken leikkien huikata minulle, että masuun sattuu ja sitten leikit jatkuivat kuin mitään ei olisi tapahtunut, kunnes ne taas keskeytyivät pienen käpertyessä viereeni lastenohjelmia katsomaan. A-murulla on todettu laktoosi-intoleranssi 1,5-vuotiaana, joka on perheessämme tuttuakin tutumpi seuralainen niin minun kuin mieheni osalta, joten sen hoito on ollut luonnollisesti ajan tasalla kesän satunnaisia vääriä jäätelö valintoja lukuun ottamatta. Yritin luonnollisesti pohtia, mistä ihmeestä A-murun vatsakivut mahtaisivat johtua, mutta en jostain syystä missään vaiheessa osannut uhrata yhtään syyttävää ajatustakaan jääkaapin Eiloille, laktoosittomille maitopurkille, joita tyhjenikin viikon aikana taloudessamme useita niin A-murun kuin Isimiehen toimesta. Kelasin siis pää täynnä huolestuneita kysymysmerkkejä masukipuisen tyttäremme kanssa lääkärin vastaanotolle ja pian sieltä pois ison morkkiksen ja minulle täysin yllätyksenä tulleen muutoksen kera; Hups, meidän tytöstä tulikin maidoton!


Alun Eila-morkkiksesta selvittyäni ajattelin, että eihän tämä maidoton ruokavalio ole homma eikä mikään, korvataan vain maito jollain muulla tuotteella, mutta huomasin hyvin nopeasti, että eipä se niin helppoa ollutkaan kelatessani ensimmäistä kertaa sille erilaiselle "maitohyllylle" ja pysähtyessäni tavaamaan ihan perustuotteiden pakkausselosteita tukkien marketin jokaisen hyllyvälin! Tiesittekö, että esimerkiksi aivan viattoman näköinen mehujää voi sisältää maitoa tai maitojäämiä? Minä en tiennyt ja voin kertoa, että se tunne, kun jouduin kaupan pihassa suorastaan repäisemään neljäveen hartaudella valitseman mehujään hänen käsistään juuri ennen sitä ensimmäistä nuolaisua ei kuulu äitiyteni tähtihetkiin!

Aloitimme siis viikko sitten meidän masukipuiselle neljäveelle maidottoman ruokavalion lääkärin ohjeiden mukaan, joka tarkoittaa sitä, että kartamme hetken myös tuotteita, joissa saattaa olla pienikin määrä maitoa. Myös kaikki soija-tuotteet ovat kokeilun aikana kiellettyjä. Samalla pidän kirjaa A-murun syömisistä ja oireista, ja näin pääsemme toivottavasti paremmin ennen kontrollia selvittämään, onko oireiden syy todellakin maidon maitoproteiini vai kenties jokin muu allergia tai vaiva.


Mutta onneksi A-muru on reipas! Hän on ottanut uuden ruokavalion yllättävän hyvin vastaan enkä voisi olla hänestä ylpeämpi. Hän on maistellut reippaasti ja ennakkoluulottomasti uusia erilaisia maitojaan ja tällä hetkellä suosikiksi on noussut Oatlyn Luomu kaurajuoma ja kookosmaito. Olen pyrkinyt luonnollisesti innostamaan A-murua kokeilemaan eri vaihtoehtoja ja painottanut niinä hetkinä, kun hän kaipaa sitä tavallista maitoa, että tämä on hänen parhaaksi. Olemme pitäneet myös ylimääräisiä herkkuhetkiä kaurajäätelön, -kaakaon ja riisijuomaan tehtyjen lättyjen merkeissä, joten uskon, että hän pärjää. Hän onkin nimennyt uudet maitonsa masukipuisten maidoiksi ja viikonloppuna kokeilin, kuinka masukipuisten maito maistuu hänelle makaronilaatikon muodossa...


...ja hyvin maistui!

Meillä maidoton ruokavalio ja ruoka- ja oirepäiväkirjan täyttäminen jatkuu vielä tovin, vaikka selkeä muutos on jo nyt havaittavissa; pahin masukipu on poissa! 




 

♥: Selina




Maidottomien lasten vanhemmat tai maidottomat lukijat: KAIKKI vinkit hyvistä maidottomista tuotteista, ruokaohjeista tai muuten A-murun uuteen ruokavalioon liittyen ovat enemmän kuin tervetulleita!

maanantai 22. elokuuta 2016

Ei selityksiä ja tervetuloa A-murun syntymäpäiville!

Elokuu...siis mihin tämä aika oikein kuluu? Ajattelin, kun Bloggeri ja läppärini kohtasivat jälleen pitkäksi venyneen eron jälkeen, että nyt tai koskaan olisi todellakin tarpeen ladella kaikki ne laiskan bloggaajan kootut selitykset mitä vain keksin, koska miten ihmeessä muuten pystyisin perustelemaan teille blogin kohtuuttoman pitkäksi venyneen kesäloman? No siis kesä. Se ilkimys, joka melkein varasti koko blogi-innostukseni on nyt hiljalleen lopussa ja kesäkuukaudet ovat suorastaan hujahtaneet ohi, mutta minä olen edelleen täällä ja niin on bloginikin! Voisin alkaa jaarittelemaan kesän ja ajan aivan liian nopeasta kulumisesta enemmänkin, nimittäin A-muru täytti juuri (jo!!!!) neljä vuotta. Sen sijaan haluan kertoa teille hänen Frozen-syntymäpäivistään, joita juhlittiin heinäkuun kuumimpana, kosteimpana ja helteisimpänä viikonloppuna kahteen kertaan ensin sukulaisten ja seuraavana päivänä ystävien kesken - teeman mukainen talvinen ja jäätävä tunnelma oli siis kaukana näistä kemuista! Tervetuloa A-murun syntymäpäiville!

A-murun 4-vuotissyntymäpäivien teemaksi valikoitui siis tämän äidin kauhu, Frozen, jo kauan sitten. Aluksi halusin uskoa, että teema tulisi vielä muuttumaan, mutta tyttö piti sinnikkäästi pintansa, joten kyllä, meillä oli sukulaissynttäreillä kuningatar Elsa-kakku, kaverisynttäreillä veikeä Olaf-kakku, lumihiutalemuffineita, jäätelöpuffet ja iso läjä Frozen-servettejä sekä Frozen-mehupillejä! Ennakkoluuloistani huolimatta Frozen-synttäreiden järjestäminen oli lopulta oikein mukavaa puuhaa, vaikka aluksi jännitin mitä edes osaisin tehdä niin tarkkaan rajatun teeman tiimoilta - siilit ja pöllöt olivat teemoina paljon helpommin lähestyttäviä otuksia kuin hänen korkeutensa ja kumppanit!


Tarjoilut olivat samat molemmissa juhlissa ja tarjolla oli makean ystäville synttärikakun lisäksi pullaa, keksejä, muffineita sekä pieni jäätelöpuffet marjoilla, kastikkeilla ja teemaan sopivilla strösseleillä. Suolaisena tarjottavana oli kaksossiskoni leipomia herkullisia kinkkujuustosarvia, ruisnappeja liha- ja kalatäytteillä, patonkia, dippivihanneksia sekä sipsiä ja poppareita. Niin ja kaikki meni - myös dippivihannekset!


Ja se jännittämäni erilainen synttärikakku. Tein ensimmäistä kertaa ikinä täytekakun, joka ei ole perinteisen kakun muotoinen ja voin todeta näinkin pitkän ajan jälkeen, että en kyllä lähde ihan heti uudestaan veistelemään mekkoa rahkamoussella täytetystä sokerikakusta ja sovittamaan sokerimassahelmaa siihen päälle! Kakkua meni helmaa muotoillessa hukkaan hurja määrä ja sokerimassa suorastaan suli käsiini kotimme lämpötilan noustessa aina +27 asteeseen. Lopulta sokerimassa repesi ja se tarttui kiinni siihen mihin vain osui ja lopputulokseen oli vain tyydyttävä. Kakku oli helmakriisistäni huolimatta menestys ja se meni melkein kaikki, mikä helpotti hurjasti seuraavan päivän juhlien järjestämistä - uusi kakku odotti nimittäin jo täyttöä ja seuraavan päivän juhlia jääkaapissa! Kaverisynttäreille leivoin prinsessakakun sijaan tavallisen kermakakun mansikkarahkamoussella, sokerimassalla sekä perinteisellä kermapursotuksella. Kakkua koristi kuitenkin teeman mukaisten lumihiutaleiden lisäksi kukapas muu kuin muovailemani sympaattinen Olaf-lumiukko. 



A-murun Frozen-synttärit olivat helteestä ja käsiin sulavasta sokerimassasta huolimatta menestys! Synttärisankarimme nautti hurjasti juhlistaan ja sai valtavan määrän ihania lahjoja. Lämmin ja huurteinen kiitos kaikille meidän reipasta neljäveetä muistaneille ja ihanaa, että olitte mukana juhlimassa hänen tärkeää päiväänsä!

Kivaa alkanutta viikkoa kaikille!

 

♥: Selina

 



Mitä teille kuuluu?