sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Isosiskoksi leikki-ikäisenä + By Pinjan alekoodi

 "Äiti, mikä sun masua oikein vaivaa?", kuulin silloin vielä  kolmevuotiaan tyttäremme kysyvän minulta viime kesänä helteisenä aamupäivänä. Samalla tunsin pienen käden taputtavan turvonnutta vatsaani ja hän jatkoi; "Onko äiti siellä vauva, vai oletko vain syönyt liikaa?". Olin hetken hiljaa ja mietin mitä sanoisin tyttärellemme, jonka toive pikkusisaruksesta oli viimein toteutumassa, mutta silloin vatsassani ei ollut turvotuksen lisäksi kuin pieni hento ihmisen alku ja mieleni oli edelleen täynnä pelkoja - oli liian aikaista kertoa. Katsoin A-murua silmiin, silitin hellästi hänen poskeaan ja sanoin hänelle, että kerron varmasti heti, kun äidin vatsassa on potkiva vauva - enkä edes valehdellut, koska tunsin ensimmäiset hyvin hennot liikkeet jo pian keskustelumme jälkeen. 


Perheeseemme on ihan pian syntymässä toinen lapsi ja A-murusta on tulossa isosisko. Mitä A-muru sitten ajattelee tulevasta isosiskon pestistä, itkevästä ja ehkä jopa huutavasta, varmasti äidin ajan vievästä, kakkaavasta, pissaavasta ja puklaavasta pikkuveljestä?


"Mä voisin sitä sitä sitten kävelyttää. Isi kävelyttäisi samalla koiria, kun minä lykkään rattaita. Sitten jättäisin vauvan vielä lepäämään ja hoitaisin sitä. Mä hoitaisin sitä sylkyssä ja sitten, kun pikkuveli osaa kävellä, voisimme leikkiä. Sitten voisin pestä sen hampaat, kun sille kasvaa yksi tai kaksi hammasta. Siksi vauvat syö vain pehmeää ruokaa äiti!"


Kun kerroimme A-murulle tulevasta vauvasta, olimme hetkeä aiemmin käyneet kontrolliultrassa ihastelemassa vielä silloin pikkuruista talvivauvaamme. Esikoisen ottaminen mukaan odotukseen tuntui peloistani huolimatta lopulta hyvin luontevalta, koska hän on toivonut pikkusisarusta jo pitkään, mutta ennen kuin paljastimme turvonneessa vatsassani kasvavan salaisuuden neljävuotiaalle, halusin ylittää pelkoineni kaikki mahdolliset riskirajat ja päästä turvallisesti toiselle kolmannekselle, vaikka toisaalta A-muru osasikin ehkä jo aavistaakin äidin turvonneen masun todellisen syyn jo sinä kesäisenä hellepäivänä. A-muru oli luonnollisesti uutisesta hurjan iloinen hypistellessään pikkusisaruksen ensimmäisiä mustavalkoisia ultraäänikuvia ja kysellessään onko vauva tyttö vai poika -"Minusta tulee isosisko ja äidin masussa on ihan oikea vauva!"


Olemme ottaneet A-murun mukaan pikkuveljen odotukseen kertomalla hänelle aluksi minkä kokoinen vauva on ja näyttämällä hänelle ultraäänikuvia. A-muru on ollut alusta asti hurjan kiinnostunut vauvasta ja kysyy edelleen lähes päivittäin, onko pikkuveli kasvanut jo näääääääääääääääääääin isoksi, samalla näyttäen käsillään erikokoisia ja välillä hurjiakin mittoja, joiden ansiosta vauvan todelliset mittasuhteet paisuvat jo jättiläiskokoon! Hän myös juttelee pikkuveljelle, laulaa ja näyttää jopa iPadilta lastenohjelmia masulle. Pikkuveli kuulemma pitää lastenohjelmien musiikista, enkä epäile sitä yhtään saamistani potkusta päätellen! Todellisemman vatsassa elävästä pikkuveljestä taisi kuitenkin tehdä se, kun otimme A-murun mukaan yhteen ultraäänitutkimukseen ja kun hän sai osallistua vauvan nimen päättämiseen.





Olen huomannut tämän raskauden aikana paljon muutoksia A-murussa. Hän on edelleen se äidin pieni herkkä, reipas ja helposti innostuva tyttö, mutta samalla kasvanut silmissäni hurjasti näiden kuukausien aikana. Olen huomannut myös negatiivisia asioita, kuten uhman uudelleen tulemisen ja erilaisen huomioinhakuisuuden, jonka yhdistän selvästi tulevaan vauvaan - onhan tämä hänellekin iso muutos! Isosiskoksi tuleminen on suuri muutos leikki-ikäiselle ja siksi olenkin halunnut tuoda A-murun elämään paljon niitä turvallisia ja yhteisiä asioita, jotka eivät muutu, vaikka vauva tuleekin muuttamaan tähänastista arkeamme suuresti. Toivon A-murun tietävän, että vaikka vauvan syntymä muuttaa paljon, rakkaus häntä kohtaan ei muutu. Toivon, että hän on kokenut ehkä vähän raskaankin raskausajan aikana ja kokee myös vauvan synnyttyä olevansa aivan yhtä rakastettu kuin ennen, mutta on silti samalla se mustasukkainen kiukutteleva ja välillä tuhmuuksiakin tekevä leikki-ikäinen aivan kuten hänen kuuluukin!


Kuten ehkä huomasitte, postauksen kuvissa vilahtelee minun ja A-murun upeat By Pinjan silikoniset imetyskorut A-murun valitsemissa väreissä. Ilokseni sain mahdollisuuden antaa teille alekoodin, jonka ansiosta tekin voitte tilata näitä upeita silikonisia imetyskoruja -15% alennuksella aina keskiviikkoon asti! 


Talvivauvan synnyttyä en malta odottaa, että pääsen kokemaan ihania imetyshetkiä hänen ja näiden kauniiden By Pinja-imetyskorujen parissa. Pidän hyvin tärkeänä, että By Pinjalla on oma mallisto myös lapselle, jonka kautta myös lapsi pääsee mukaan äidin ja vauvan imetyshetkiin ja parhaimmassa tapauksessa hän kokee yhteenkuuluvuutta saadessaan samanlaisen korun vauvaa varten kuin äiti! Upeaa!


♥: Selina




*By Pinja imetyskorut ja alekoodi saatu bloginäkyvyyttä vastaan.

16 kommenttia:

  1. Odotas vaan, kun vauva syntyy, sitten vasta esikoinen tuntuukin suurelta. Kun sinulla on vastasyntynyt pikkuruinen käärö käsivarsillasi, A- muru tuntuu tosi isolta tytöltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon myös tähän itse! Muistan tämän tunteen isosiskon ominaisuudessa. :)

      Poista
  2. Voisinko tilata A-murulta jotain koulutussessioita meidän Nopsulle???? Olen heittänyt kaikki äidintaitoni plus ammatilliset viestinnän sekä markkinoinnin taitoni kehiin koettaessani tehdä vauvasta huippujuttua ja isoveljeydestä VIELÄ sata kertaa siistimpää. Silti kaikkeen vastaus on tiukka "EI".

    Pieni toivon kipinä nähtiin, kun näytin ultrakuvaa ja sanoin, että tuollainen vauva nyt siellä äitin masussa on, niin J:n kehotuksesta Nopsu silitti vähän masua ja sanoi, että "Moi, minä olen sitten sinun kaveri." Ja sanoi toisen kerran sen ihan pyytämättä uudelleen <3

    Ehkä toivoa vielä on - onhan??? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! :D Kyllä hän varmasti pian tottuu täysin ajatukseen!<3 Tsempit sinne!

      Poista
  3. Ihana Murunen♥ Mä olen vahvasti sitä mieltä, että lapset vain osaavat eläinten tavoin aavistella näitä asioita. Meidän isompi poikakin ilmoitti kuopuksen odotuksessa paria päivää ennen plussaa, että äidin masussa on vauva. Poika ei ikinä siihen mennessä ollut vauvoista välittänyt mitään eikä hän ollut voinut kuulla juttuluita miehen kanssa tms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Uskon itsekin lasten aavistavan paljon enemmän kuin me aikuiset luulemme.

      Poista
  4. Ihanat korut teillä ja ihanat te.♥
    Meillä tuo koru oli imetysaikana ihan huippu ja pidän sitä edelleen, vaikka imetys ohi onkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 En malta odottaa imetyshetkiä tämän ihanuuden kanssa!

      Poista
  5. Ihania pohdintoja! <3 on hienoa kun hän eläytyy niin tunteella tähän odotukseen ja osaa jo kuvitella minkälaista mahtaa olla sitten kun vauva on syntynyt!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 A kysyikin heti joululahjat avattuaan, että no koskas se vauva syntyy! :D Täällä odotetaan jo pikkuveljeä kovasti!

      Poista
  6. Voi miten suloinen postaus! A-murusta tulee varmasti ihan paras isosisko. <3

    VastaaPoista
  7. Ihana kuulla A-murun mietteitä tulevasta pikkusisaruksesta ja siitä, että hänestä tulee isosisko!:)<3 Ja kyllä lapset vaikka ei uskoisi huomaavatkin yllättävän paljon asioita kuten masun alkuraskaudessa <3

    VastaaPoista
  8. Pakko tehdä kamala paljastus; mä olin unohtanut sun blogin ihan kokonaan. Eilen sitten illalla se tuli mieleen ja luinkin sitä sitten aamukolmeen kyyneleet silmissä. Selina, sinun blogisi on mahtava! Se on puhutteleva. Kiitos, että bloggaat.

    Minttu, Kivempi blogi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei hätää Minttu! Mä olen ollut täysin hukassa blogimaailmassa plussan jälkeen. Jospa tämä tästä! <3 Ihana sinä!

      Poista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä, vaikka joskus vastaaminen voi kestää! Kiitos kommentistasi! ♥