maanantai 23. toukokuuta 2016

Joskus huono äiti

Havahduin jälleen tunteeseen, joka oli lyödä minulta ilmat pihalle leikki-ikäisen kaataman maitolasin äärellä - en ole ollut hetkeen sellainen äiti kuin haluaisin olla. Olen ollut viime aikoina poikkeuksellisen stressaantunut ja väsynyt ja se on näkynyt elämäni kaikissa osa-alueissa ja valitettavasti myös siinä tärkeimmässä, äitiydessä. Kiukuttelen ihan niistä arkisistakin asioista kuin uhmaikäinen, tarjoilen ruoan lapselleni ennemmin jäähtyneenä, kun en jaksa enää maanitella A-murua syömään, unohtelen asioita, sanon useammin "ihan kohta" kuin "rakastan sinua", en osallistu lapseni tärkeisiin leikkihetkiin kuten ennen ja kaiken lisäksi (lohtu)söin juuri tyttäreni viimeisen Paula-vanukkaan - sen jossa on suklaahippuja, A-murun suosikin! Voihan...jotain rumaa, kiellettyä ja täysin sopimatonta kotiäidin suusta!


Mietin itse itseni lyömänä, millainen äiti haluaisin olla. No tietenkin kuten muut osallistuvat, iloiset, pullantuoksuiset ja muutenkin täydelliset äidit, mutta todellisuudessa useammat äidit taitavat täydellisyyden tavoittelusta huolimatta olla ihan vain niitä keskivertoja äiti-ihmisiä kuten minä - täydellisyys on ehdottomasti liikaa pyydetty ruuhkavuosien ja sotkevan leikki-ikäisen kanssa. En kuitenkaan usko, että olen ainoa äiti, joka oikaisee on sitten kyse kasvatusperiaatteista tai karkin syömisestä, syyttää itseään lapsen vahingoista tai korottaa ääntään tarpeettomasti. Päätinkin antaa itselleni jälleen kerran anteeksi ja keskittyä elämän hyviin puoliin! Paula-vanukasta saa aina kaupasta lisää eikä A-muru ole ainakaan tähän mennessä mennyt rikki edes niistä tarpeettomista äänen korotuksista. Äitinä olo on välillä ihan kamalaa, mutta mielestäni hyvä äiti pystyy myöntämään olevansa joskus huono ja siksi minäkin olen joskus huono äiti!

Aurinkoista viikkoa!


♥: Selina


38 kommenttia:

  1. Pyh, et ole huono äiti! :) Jokaisella on joskus huono päivä, sitä on turhaan kenenkään kieltää. Jokainen ihan varmasti joskus on syönyt lapsensa vanukkaan, jokainen on ihan varmasti myöskin korottanut ääntään lapselleen! :) oot ihan paras äiti A-murulle. <3 <3 Ihailen sua niin kauheesti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokaisella äidillä on todellakin huonoja päiviä ja se heille sallittakoon! :) Kiitos ihanasta kommentista! <3

      Poista
  2. Täällä huutelee kans yksi huono äiti. Välillä ihan ottaa aivoon oma käytös ja tekisi mieli laittaa äiti jäähylle lapsen sijasta. Äiti on liian usein liian väsynyt. Olen todennut että omaa aikaa on pakko ottaa, että jaksaa sitten aikaa lasten kanssa. Oikeasti läsnä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oma aika on todella tärkeää, mutta miksi sitä on niin vaikea ottaa? Tsempit sinne! <3 Ja uskon, että olet varmasti hyvä äiti! <3

      Poista
  3. Täällä yksi ihan tavallinen ja välillä se huonokin äiti, joka on joutunut myös lähiaikoina sanomaan liian usein "ihan kohta".
    Aurinkoista viikkoa sinne ja ihana kuva.♥

    VastaaPoista
  4. Voi kuule, tuo on NIIN tuttua, joskus vaan äidinkin on päästeltävä pihalle, sitten taas jaksaa❤️. Äitiys on elämän mittainen matka ja aina kun luulee osaavansa jotain niin tulee mahalasku niin, että kolisee😉. Nyt vain eteenpäin, huonoja päiviä tulee jatkossakin, mutta onneksi lapsilla(kin) on valikoova muisti! Aurinkoisia päiviä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsemppaavasta kommentista! Tänään on tuntunut jo paljon paremmalta! <3

      Poista
  5. Voikunpa saisikin olla kotona tytön kanssa. Siis kotiäitinä.. huoh. Tämä työssä käyminen ja päälle kaikki kotityöt on tehnyt sen ettei äidillä ole enää oikein aikaa leikkiä. Tosi inhottavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nostan hattua kaikille työssäkäyville äideille! Tsempit myös sinulle! <3

      Poista
  6. Mulla on ollut ihan samanlainen viime viikko! Tänään keittelin morkkiksen ansioista mustikkaiset mannapuurot iltapalaksi ja koristelinkin vielä annokset nätisti. Ipana söi naama nyrpeänä yhden(!) lusikallisen. No, ehkä ansaitsin tän! :D <3

    VastaaPoista
  7. Meillä on esikoinen kerännyt tarroja sellaisista päivistä kun hän ei ole kertaakaan saanut pikkuveljeä itkemään, eikä siis ole kiusannut. Aina kun pikkuveli on alkanut itkeä, niin olen tokaissut, että siinä meni tarra. Sitten kun minä olen tehnyt jotain mistä kuopus on pahoittanut mielensä jostain syystä (väsymys, nälkä, vaipanvaihto tms) ja alkanut itkeä, niin esikoinen on voitonriemuisena huutanut "äiti menetti tarran". :D

    Mutta tosiaan välillä (aina) on hermot kireällä ja tulee kommunikoitua turhankin kipakasti uhmaavan 4 v:n kanssa. Jokin aika sitten poika kysyi "miksi sinä äiti olet aina vihainen". Se pisti kyllä miettimään ja olen yrittänyt muuttaa omaa asennettani. Vaikka kuopus valvottaa öisin, niin ei se esikoisen vika ole, enkä saisi purkaa väsymystä muihin. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi noita lapsia! :D

      Ymmärrän morkkiksesi, mutta yritä olla itsellesi armollinen. Ei ole helppoa olla paras mahdollinen äiti jos on kamalan väsynyt. Tsemppiä! <3

      Poista
  8. Ajattelen useasti tällaisia asioita iltaisin sen jälkeen kun lapset ovat nukahtaneet. <3 Olen surullinen siksi, että en päivän aikana ollutkaan sellainen äiti kuin haluaisin olla. Ne syylisyyden tunteet. Perustavanlaatuinen ongelmahan tässä on se, että omalle lapselle haluaa vain kaikkea täydellistä, myös täydellisiä vanhempia. Tottahan toki - onhan kuitenkin oma lapsi kyseessä. Mutta sitten toisaalta kukaan ei ole täydellinen missään. Edes huippu-urheilijat eivät ole täydellisiä ja he sentään treenaa monta tuntia keskittyneesti joka päivä. Onneksi lapsi myös oppii vanhempiensa kautta sietämään epätäydellisyyttä! Ja olet huippu äiti juuri sellaisena kuin sinä olet (myös ne huonot viikot mukaanlukien) <3<3<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syysllisyys on välillä lamaannuttavaa - varsinkin, jos erehtyy potemaan sitä sängyssä kun pitäisi nukkua! Sinäkin olet huippu äiti, muista se niinä huonojen päivien iltoina, kun lapsesi nukkuvat! <3

      Poista
  9. Täällä myös yksi keskiverto äiti jos niin voi sanoa. Mutta ei se arki vaan aina ole yhtä hattaraa, prinsessalinnoja ja vaaleanpunaisia laseja. Eiköhän me molemmat kuitenkin olla just niin hyviä äitejä kuin täytyykin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arki ei tosiaan ole aina niin suloista ja vaaleanpunaista. Uskon, että me olemme hyviä äitejä, joilla vain on huonoja päiviä! <3

      Poista
  10. Riittävän hyvä äiti kelpaa, ollaan itsellemme armollisia! <3

    VastaaPoista
  11. Tuollaiset huonot päivät ovat varmasti normaaleja itse kullekin. Harmittaahan se jälkeenpäin, mutta onneksi pikkulapset unohtavat nopeasti, vaikka heidän vanukkaansa söisi tai ääntä korottaisikin. Ei siis huolta, mutta hyvähän se on välillä tällaisiakin pohtia :)
    Vautsi mikä kuva! Talokin on oikein kaunis. Siitä tulikin mieleeni; haluaisitko joskus tehdä postauksen teidän kodista, jossa esittelisit sitä enemmän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Onhan lapsillakin joskus huonoja päiviä ja silloin lelut saavat kyytiä ja äiti on vähintään tyhmä! ;)

      Kiitos! Olen tehnyt postauksen kodistamme ja sen esteettömyydestä blogin alkuaikoina. Postaukseen pääset tästä: http://kunaitikelaa.blogspot.fi/2014/09/esteeton-mutta-silti-esteettinen-koti.html Pääsin esittelemään kotimme myös Rauharentola-blogissa. Postaukseen pääset tästä: http://rauharentola.casablogit.fi/lue/2015/03/bloggaajan-kotona-kun-aiti-kelaa

      Poista
  12. Kukaan ei ole täydellinen vaan meillä kaikilla on joskus ne huonot hetkemme. Hyvä äiti tosiaan kyllä huomaa ja myöntää virheensä. ♥

    VastaaPoista
  13. Hyvä postaus! :) tänään viimeksi kiukutti kun Leo kiukutteli. Itku tuli ja tuntui typerältä. Eihän äitiä saa koskaan kiukuttaa! Eihän äidit käyttäydy lapsen tasoisesti..eiku? :D näitä päiviä tulee, mut onneksi ne myös menee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Matu! <3 Näitä päiviä on ja tulee olemaan varmasti vielä paljon, mutta eiköhän niistä kaikista selvitä kunnialla, vaikka Paula-vanukkaat menivätkin kiukkuisen äidin suuhun! ;)

      Poista
  14. Mie olen äiti, joka on välillä laiska, huonomuistinen, itsekäs tai lyhytpinnainen - mutta välillä olen myös vastapainoksi tosi kiva ja valtaosan ajasta tasaisen kiva. Haluaisin siis ajatella, että jossain maagisessa äitimittaristossa olen pysyvästi hyvän äidin puolella kuitenkin. :D

    (Upeita nuo jättisaippuakuplat!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana sinä! <3

      Ps. saippuakuplista tuli tänään oma postaus! ;)

      Poista
  15. Aika normia :) mut mä en tykkää paulavanukkaista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EN MÄKÄÄN! :D Vanukas oli yhtä pahaa kuin muistin!

      Poista
  16. Niinku oon sanonut, oot varmasti paras äiti A-murulle <3 Kaikilla on huonoja päiviä ja aikoja, se kuuluu elämää:) Kiva kun postailet tälläsiä rehellisiä postauksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Ihana sinä, kiitos! Ja kiva, että tykkäsit rehellisestä postauksestani! <3

      Poista
  17. Ihana postaus <3 oon kai vähän hormonihuuruissani kun tuli ihan tippa silmään :') Tää koskettaa jotenkin niin läheisesti kun kotona on tuo uhmainen taapero.

    Aurinkoista viikkoa teille<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Voi ei, mutta toivottavasti sait tästä vertaistukea uhman taltutukseen ja mahdollisiin morkkiksiin - et ole yksin! <3

      Halauksia sinulle ja ihanaa loppuviikkoa!

      Poista
  18. Ihanaa kun kirjoitit tästä! Ihan samat huono äiti-fiilikset on täälläkin turhan usein, kun tulee lapsille kiukuteltua ja pinna liian kireellä:(
    Ihana oot <3

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä, vaikka joskus vastaaminen voi kestää! Kiitos kommentistasi! ♥