torstai 31. joulukuuta 2015

Jou-jou-joulu 2015 ja vuoden viimeinen päivä!

Jouluaatosta on kulunut jo viikko! Kaikki joululahjapiilot on (toivottavasti) tyhjennetty ja unohdettu, ja joululahjat ovat jo kovassa käytössä. Jouluviikon paketointihässäkästä muistuttaa enää ääriään myöten täynnä oleva roskasäiliö, jossa on pussi jos toinenkin joululahjoista tulleita papereita ja pakkauksia. Ainoa lahja, mikä odottaa edelleen malttamattoman kolmeveen testaamista on se paketointihässäkän vaikein 110 cm pitkä paketti. Siis miten oikeasti saa paketoitua sukset kauniisti?! Harmi, etten voinut paketoida lunta innokkaan hiihtäjälupauksemme pakettiin!

Perinteikkäästi joulu on tullut taloomme, kun koristelemme joulukuusen aatonaattona. Tänä vuonna vanhan perintömuovikuusemme syrjäytti aito ja oikea kuusi, jonka Isimiehen valitsi ja haki A-murun papan kanssa heidän metsästään. Voitte varmasti kuvitella sen tunnin mittaisen automatkamme A-murun mummolasta kotiin, kun takapenkillä A-murun turvaistuimen vieressä oli iso tuuhea joulukuusi hänen matkaseuranaan! Kuusi oli niin pitkä, että sen latva pökki minua etupenkkien välistä koko matkan kyynärpäähän. Okei luulen, että A-murulla oli hieman piikikkäämpi kotimatka kuin minulla! ;) Joulukuusi kuitenkin  pääsi kuin pääsikin tilaihme-automme, kaadettujen takapenkkien, kaikki piikittelyt anteeksiantavan A-murun ja Isimiehen taidokkaan pakkaamisen ansiosta kotiin  ilman suurempia vaurioita! Jos joku siivoaisi vielä "piikkiset" autosta, niin olisin superonnellinen! Piikkiset on siis A-murun keksimä nimi neulasille. Ihana pieni ihminen ja pienen ihmisen sanavarasto! Ennen sisälle pääsyä ja koristelua joulukuusi joutui kuitenkin olemaan ulkoruokinnassa pari päivää, mutta vihdoin aatonaattona se pääsi sisälle ihasteltavaksi.  Koristelimme tänä vuonna kuusen vanhojen koristeiden lisäksi A-murun kanssa taikataikinasta valmistetuilla lumihiutaleilla. Joulukuusta pääsi koristaman myös viime jouluna virkkaamani lumihiutaleet ja voi että siitä tuli täydellinen! Kyllä aito kuusi joulun tekee! 


Jouluaatto alkoi, kun heräsimme Isimiehen kanssa kahdeksalta ihmettelemään vielä nukkuvaa A-murua. Toistan itseäni, mutta sanon tämän taas: kyllä nukkuva lapsi on kaunis! A-muru nukkui pienessä sykkyrässä omassa sängyssään autuaan tietämättömänä viereisessä sängyssä hihittelevistä vanhemmistaan. Tasainen tuhina kertoi A-murun olevan vielä syvässä unessa, joten taisimme saada häneltä odotetun pienen joululahjan, koska yleensä hän on se meidän perheen herätyskello, joka ilmoittaa joka aamu (aivan liian aikaisin), että on aika herätä! Pidemmät aamu-unet johtuivat varmasti siitä, kun en meinannut saada innosta kihertelevää ja tontuista höpöttelevää A-murua millään nukahtamaan, mutta lopulta, kun hän kysyi varmasti kymmenennen kerran "Äiti, onko jo joulu?", murunen vihdoin nukahti. Aattoaamuna riittikin pienen pieni kuiskaus: "A, on joulu!", ja A-muru alkoi heti hihittelemään, taputtamaan käsiään ja kömpi sängystään kohti meidän sänkyä kysyen ovatko tontut jo käyneet meillä! 


Alakertaan päästyämme A-muru näki joulukuusen alla olevat paketit ja hän alkoi innoissaan hyppimään ja nauramaan: "Äiti katso, tontut toi minulle joululahjoja!". Emme kuitenkaan päästäneet malttamatonta A-murua vielä pakettien kimppuun, koska olimme sopineet, että Avustaja tulee meille aattoaamuna joulupuurolle, joten minä aloin hauduttelemaan riisipuuroa ja Isimies jäi vahtimaan A-murua ja lahjakasaa. Kun A-muru vihdoin  lopetti lahjojen kärkkymisen, hän ja alkoi tutkimaan Isimiehen kanssa joulukalenterin odotettua viimeistä luukkua ja joulusukan sisältöä. Riisipuuro porisi hellalla ja kuulin olohuoneesta Joulupukin juttelevan telkkarissa niille rohkeille lapsille, jotka eivät pelkää häntä, kuten meidän A-muru. Rohkeat lapset lauloivat ja kertoivat Joulupukille vuolaasti perheidensä joulusta. Minua hymyilytti, kun puuroa sekoitellessani kaikki ne jännittävät muistot lapsuuteni jouluista tulivat mieleeni. Muistelin puuroa hämmentäessäni perheemme aattoaamua, se oli aivan samanlainen kuin omalla perheelläni nyt! Silloin minä olin katsomassa aamulastenohjelmia ja jännittämässä mitä pukki tuo. Samaan aikaan äitini oli hämmentämässä joulupuuroa ja varmistamassa isäni kanssa, että perheen jokainen lapsi saisi mantelin omalle lautaselleen. Minua hymyilytti jälleen ja herkullisen joulupuuron tuoksu oli täyttänyt keittiön - joulupuuro alkoi olla valmista, enkä polttanut sitä edes pohjaan pienen aikamatkani aikana.

Kun riisipuuro oli valmista, toivotin tekstarilla Avustajan tervetulleeksi jouluaamiaiselle ja lueskelin hetken aikaan A-murun kanssa tontun joulusukkaan tuomaa satukirjaa. Söimme yhdessä riisipuuroa ja sekametelisoppaa, joka oli tosin muuttunut yön aikana hieman hyytelöä muistuttavaksi valtavaksi klimpiksi, mutta hyvältä se kuitenkin maistui - ei se ulkonäkö, vaan se maku! ;) Minusta oli ihanaa, että Avustaja oli meidän luonamme aattoaamuna, kuuluuhan hän perheeseen! Hän on ollut läsnä koko A-murun elämän, tullessaan töihin ensimmäistä kertaa A-murun ollessa vain 8 päivän ikäinen. Nyt Avustajan ollessa joululomalla, ei ole ollut aamua etteikö A-muru olisi kysynyt tuleeko Avustaja töihin. Hän on selvästi saanut paikkansa pienen tyttäremme sydämestä - aivan kuten meidän vanhempienkin! ♥ 

Vihdoin jouluaamiaisen jälkeen oli aika päästää joulupeto irti  ja A-muru pääsi kurkkaamaan, mitä kuusen alle olikaan yön aikana ilmestynyt!  A-muru jakoi lahjat ja kuusen alta löytyi A-murulle monta  pakettia, Avustajalle yksi ja oli tonttu muistanut meitä vanhempiakin paketilla! A-murun paketeista löytyi CD-soitin, kylpyleikkeihin vauva ja sille sopiva amme, vaatteita A-murulle ja nukeille, koruja ja ponnareita, sukset ja leluja. Avustajaa hemmoteltiin lahjakortilla ja Muumi-käsipyyhkeellä, ja me vanhemmat saimme keittiöömme puuttuvia tarvikkeita, kuten moneen soppaan sopivan kauhan ja patakintaat - olimme siis olleet kaikki erityisen kilttejä! A-muru oli lahjoistaan tietenkin innoissaan ja alkoikin heti tutkimaan uutta vaaleanpunaista CD-soitintaan! Lahjojen avaamisen jälkeen Avustaja lähti ison halin saaneena viettämään joulua perheensä kanssa ja me aloimme valmistautumaan A-murun mummolaan lähtöön. Vietämme joulua vuosittain vuorotellen vanhempiemme luona ja tänä vuonna vietimme jouluaaton Isimiehen kotona tunnin ajomatkan päässä meiltä. Joululahjat olivat löytäneet tiensä jo illalla autoon, joten pikaisen pakkaamisen jälkeen starttasimme auton ja suuntasimme joululauluja kuunnellen kohti mummolaa. 


Mummolassa A-murua odotti innokkaat isovanhemmat ja koristelematon joulukuusi, jonka juurella oli jo monta pakettia. A-muru söi myöhäisen lounaan, jonka jälkeen lähdimme joulukirkkoon ja lähikuntien hautausmaille toivottamaan hyvää joulua poisnukkuneille rakkaillemme. Joulukirkko ei ollut tänä vuonna perinteinen vaan vapaamuotoisempi jouluhartaus, mutta harras tunnelma oli käsin kosketeltava kynttilöin valaistuneella hautausmaalla. Vein kynttilän muualle haudattujen muistomerkille ja kuiskasin kohti pilvetöntä pimeää taivasta hyvää joulua heille kaikille, jotka ovat poissa, mutta silti vahvasti vielä elämässämme. Edes lumeton synkkä ja märkä aattoilta ei saanut pilattua sitä hetkeä, kun tunsin rakkautta ja  kiitollisuutta siitä, että sai muistella rakkaiden läheisieni elämää jouluaattona vilkkaalla hautausmaalla A-murun laulaessa isoisovanhempiensa haudalla Pieni liekki-laulua.

Hiljentymisen jälkeen alkoi ilon ja riemun aika. Mummolassa joulua oli meidän kanssamme viettämässä A-murun kummit pienen poikansa kanssa. Ensin valmistimme ja söimme herkullisen joulupäivällisen. Tarjolla oli tietenkin joulun perinteinen kattaus, kinkkua ja laatikoita, mutta minua ilahdutti aurajuusto, lanttulaatikko ja sekametelisoppa sekä maitoon liotetut piparkakut - sain maistella joulua! A-muru koristeli mummolan joulukuusen isänsä ja kummiensa kanssa, minun viettäessä aikaa nuorimman kummipoikamme kanssa. Pian olikin se hetki, kun kuusen alle ilmestyi yllättäen muutama paketti lisää - mummolan tontulla oli karannut lievästi sanottuna mopo käsistä! ;) Voitte varmasti kuvitella A-murun ilmeen hänen nähdessään valtavan lahjamäärän!




A-murun joulupaketeista paljastui leluja, vaatteita, saunatakki, astioita, DVD-elokuva, käsipyyhe ja paljon muuta kivaa! Mummolan tonttu oli ilmeisesti sitä mieltä, että myös me vanhemmat olemme olleet superkilttejä tänä vuonna, koska saimme muun muassa Iittalan Kastehelmi-sarjan ihanan kulhon, kuusi Kastehelmi-jälkiruokakulhoa ja kirjoja! Myös pienen kummipoikamme ensimmäinen joulu onnistui hienosti! Hän oli hurjan kiinnostunut rapisevista lahjapapereista ja niitä tutkittiin kesken lahjojen jaon usein! Oli ihana olla läsnä hänen ensimmäisenä joulunaan. Kummius on minulle todella tärkeä tehtävä ja jokainen neljästä kummilapsestamme ovat korvaamattoman arvokkaita - kuin omia lapsia.

Aattoilta jatkui meillä aikuisilla lasten käydessä nukkumaan seurustelulla ja herkuttelulla, minun neuloessa ties kuinka monennetta sukkaa - Neuloosi jatkuu edelleen! Jouluyö sujui hyvin molempien lasten nukkuessa rauhallisesti ja herätessä joulupäivään tyytyväisinä ja iloisina. 

Joulupäivänä joulunviettomme jatkui minun kotonani, mutta päivän kuvasaldo jäi harmillisen vajaaksi - huono (lue: julkaisukelvoton) kamerapäivä! A-murun mummi ja faari olivat valmistaneet ihanan joulupäivällisen, joulukuusi oli koristeltu kauniisti ja innokkaat tädit ja enot olivat vastaanottamassa kolmea pientä tonttua. Toinen kummipoikamme vietti kolmatta jouluaan, mutta tämä joulu oli kuukauden ikäisen siskontyttöni ensimmäinen. Kaksi vanhinta serkusta olivat innoissaan ja jännittyneitä, kun joulupukki tuli yllättäen joulupäivänä vierailulle mummilaan lahjasäkkinsä kanssa. Tosin joulupukin nähdessään serkuista vanhimmalla, eli A-murulla meni pupu pöksyyn ja joululahjojen jakoa seurattiin täristen nojatuolin takaa. Kun Joulupukki lähti, uskalsi A-murukin tulla kurkkaamaan, millaisia lahjoja mummilan joulupukki toi. A-muru sai paljon kivoja leluja ja villasukat sekä me vanhemmat OBH Nordican riisinkeittimen - enää ei tarvitse tuskailla riisin keittämisen kanssa, joka on ollut vuosia minun kokkailun Akilleen kantapää!



Joulunvietto sujui siis vielä joulupäivänäkin mukavissa ja rennoissa merkeissä mummilassa isovanhempien, serkkujen, tätien ja enojen seurassa! Isommat serkukset leikkivät uusilla leluillaan, kävivät tutustumassa faarin kanssa paloasemalla jännittäviin paloautoihin ja minä pääsin ihan ekaa kertaa ikinä mopo-auton kyytiin, pikkusiskoni ajaessa varmoin ottein kotikaupunkini katuja. Pikkuisin joulun juhlija nukkui tyytyväisenä paria tissiruokailua lukuun ottamatta koko juhlan ajan. Joulupäivän iltana suuntasimme takaisin omaan kotiin ja omaan sänkyyn nukkumaan, ja aamulla heräsimme viettämään tapaninpäivää perheen kesken.


Joulumme on ollut siis täydellinen, eikä pelkäämäni keuhkokuumekaan päässyt pilaamaan jouluamme aloittamani antibioottikuurin vuoksi! Perhe, kuusi, iloiset lapset, herkullinen ruoka, harras tunnelma, onni ja ilo - siitä on joulumme tehty! Joulun välipäivinä olemme käyneet ihmettelemässä alennusmyyntejä, sisäleikkipuistossa, saaneet ihania vieraita Pietarsaaresta, ulkoilleet ja minä olen neulonut puikot sauhuten montaa eri käsityötä yhtä aikaa, mutta siltikään Neuloosini ei ole lievittynyt yhtään! Neulominen siis jatkuu, mutta en tiedä miten ikinä saan mahdutettua alkavaan arkeen Neuloosin, blogin ja perheen! Onneksi lomamöllöttelyä on tiedossa vielä viikko, kiitos Isimiehen pitkän joululoman! ;)


Tänään vietämme vuoden viimeistä päivää perheen kesken. Minun vanhempani ja sisarukseni tulevat meille, herkuttelemme tortilloilla ja käymme katsomassa kaupungin järjestämää lasten ilotulitusta.

Tämä vuosi on ollut perheellemme rankasta loppuvuodesta huolimatta parempi kuin viime vuosi. Elämämme on jotenkin tasoittunut, kun olemme tottuneet sairauteni tuomiin muutoksiin ja voimme kaikki paremmin. Mitä kaikkea uusi vuosi tuo tullessaan? Sitä ei voi mitenkään tietää, mutta uskon että ainakin jotain jännitettävää, jotain uutta ja ihmeellistä. Ehkä myös jotain pelottavaa, jotain rakastettavaa ja sitten sitä ihanaa tavallista perhearkea! Blogi jatkaa uuteen vuoteen samalla vanhalla linjalla! Kiitos teille kaikille, kun olette pysyneet mukana kelauksissani ja tervetuloa tämän vuoden aikana tulleille uusille lukijoille ja seuraajille!

Toivon teille kaikille räiskyvää uutta vuotta ja kaikkea hyvää vuodelle 2016!



♥: Selina


21 kommenttia:

  1. Ihanaa uutta vuotta koko perheelle!! ♡♡ kiitos eilisestä ja nähään pian taas - KOSKA LAUTANEN =D

    VastaaPoista
  2. Saittepas ihania lahjoja! :) Meiltäkin löytyy tuo lelupiano, ja isovanhempien lahjojen osto saattoi myös hieman lipsahtaa käsistä :DD Ihanaa uutta vuotta teillekin<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin saatiinkin! :) Toivottavasti teilläkin oli ihana uusi vuosi! :) <3

      Poista
  3. Onnellista uutta vuotta 2016 sinulle ja perheellesi!

    VastaaPoista
  4. Ihanan näköinen joulu teilläkin ollut <3 ps. Sä pääsit mun vuoden vikaan postaukseen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ihana sinä! Kävin heti kurkkaamassa! <3 <3

      Poista
  5. Onnen ja ilon hetkiä sinulle ja perheellesi vuodelle 2016!

    VastaaPoista
  6. Ihana lukea teidän joulun vietosta. Hyvää ja onnellista Uutta Vuotta teille!

    VastaaPoista
  7. Ihania hetkiä ja ilonpisaroita tulevaan vuoteenne koko teidän perheelle!

    VastaaPoista
  8. ihana postaus, on nii kiva Lukee että ootte saanu noin ihanan avustajan teille! onnellista uutta vuotta teille <3 :)

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä, vaikka joskus vastaaminen voi kestää! Kiitos kommentistasi! ♥