sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Kaiholla muistelen...

Kaiholla muistelen kesää. Siitä tuntuu olevan jo ikuisuus, vaikka todellisuudessa kesästä ei ole edes kamalan kauaa...no ehkä puoli ikuisuutta, jos minulta kysytään! Syksy on aina minulle muutoksen aikaa. Toisaalta rakastan syksyä, pimeneviä iltoja, takkatulta, vilttejä ja kynttilöitä - tulee jotenkin idyllinen olo pelkästä ajatuksestakin! Toisaalta kaikki kuolee. Kauniit keväällä istuttamani kesäkukat lakastuvat ja lopulta käpertyvät ruskeiksi rumiksi kasoiksi kukkapenkkeihin. Ruoho kellastuu ja lakastuu, ja narisi tällä viikolla jopa ensimmäistä kertaa renkaideni alla. Kaikki kauniit kesäisen vihreät lehdet kuolevat myös, mutta kauniimmin. Saamme nauttia vielä muutaman viikon kauniista väriloistosta, kunnes nekin ovat poissa - samaa ruskeaa massaa. Silloin odotan sitä ensilunta, joka narisee renkaideni alla, pientä pakkasta puraisemassa poskeni punaiseksi, A-muru riemua leijailevien lumihiutaleiden alla...sitä valkoista, pehmeää, herkkää ja puhdasta lunta peittämään kaiken kuolleen alleen. Voi kesä, tule takaisin!

Tämä kesä oli varmasti elämäni paras kesä loppukesän onnettomuudesta huolimatta! A-muru on jo niin iso ja reipas tyttö, että pystyimme puuhastelemaan perheen kanssa enemmän, matkustelemaan ja nauttimaan kesästä. Rehellisesti sanottuna minulla oli suuret odotukset tälle kesälle. Aina sanotaan, ettei mitään kannattaisi koskaan suunnitella, mutta ähäkutti, tein kuitenkin toukokuussa kesän bucket listin, eli haavelistan kaikista niistä asioista, mitä haluaisimme tehdä kesällä perheenä ja voinkin vetää piiiiiiiiiiiiiiiiitkän viivan lähes joka kohdan yli!

Kylmä kesäkuu:
Kesäkuu oli kylmä - siis jäätävä! Kesäkuun aikana tapasimme sukulaisia mökillä, kävimme Muumimaailmassa, mikä taisi olla pienen Muumifanimme kesän kohokohta. Vietimme myös ihanan hotelliloman kauniissa Turussa kävellen Aurajoen rantakatua pitkin ilta-auringossa, istutimme kesäkukkataimia ja ulkoilimme huonoista ilmoista huolimatta paljon. Kesäkuussa Isimiehellä oli kesäloman vuoksi vihdoin aikaa viimeistellä A-murun leikkimökki ja minä pääsin sisustuspuuhiin! Leikkimökki, no siitähän tuli aivan ihana, vaikka itse sanonkin - kuin vaaleanpunainen karkki! A-muru rakastaa myös leikkimökkiään hurjasti ja siellä on leikitty, retkeilty ja jopa keitetty kuravellit äidin kauhisteluista huolimatta! Loppukuusta saimme myös neljännen kummilapsen -voih, täydellistä!


Lämpimämpi ja sateinen heinäkuu:
Helteinen heinäkuu, no ei tällä kertaa, mutta lämpimämpi ja se riitti minulle mainiosti. Heinäkuussa perheemme seikkaili Suomessa tapaamassa ystäviä ja Suomen rajojen ulkopuolella, Virossa, jossa vietimme mukavan perheloman sukulaisten kanssa. Lämpimämpi sää näkyi ehdottomasti jäätelön kulutuksessa ja teimme myös mehu- ja jogurttijäätelöä itse. Heinäkuussa elimme myös juhlahumussa, kun perheemme piipahti rippijuhlissa ja kaksissa häissä - pieniä ja suuria juhlia ja tunteita. Näissä juhlissa tuli tavattua kaukaisempiakin sukulaisia ja tietenkin ystäviä. Ostimme myös valtavasti mansikoita talvea varten pakastimeen ja niitä onkin nautiskeltu aamiaisella puuron päällä urakalla - mansikkaurakkamme siis kannatti! Vietimme myös A-murun synttäreitä kattauksella kaverit ja juoruilevat mammat. ;)



Lämmin elokuu:
Lämmin, jopa helteinen elokuu tuli aivan puskista. Minä en sinänsä harmittele (vieläkään) kylmää kesää, mutta se kun aurinko alkoi paistattelemaan taivaalta kaikessa komeudessaan tuntui suorastaan kettuilulta, kun Isimiehen työt alkoivat samaan aikaan. Onneksi iltapäivät olivat vielä lämmintä aikaa - onhan elokuukin kesäkuukausi! Sato salaatti- ja yrttiviljelmästä jäi laihaksi, kiitos ahkeran kastelijan, A-murun! Muutamat herkut sieltä ehdittiin onneksi napsia! Sen sijaan etupihalle istuttamat pioniunikot tallentuivat väriloistossaan kameran muistikortille. Otin siemenkodat talteen, niin saan (toivottavasti) yhtä kauniin kukkapenkin taas ensi kesänä. Kävimme elokuussa myös retkellä lähimetsässä mukana eväsreppu täynnä vastapaistettuja lättyjä, pillimaitoa ja keksejä. Pakastin sai jälleen täytettä kesän ihanista marjaisista mauista mustikoiden ja vadelmien muodossa. Ihanaa omistaa iso kaappipakastin!  Niin ja tärkeimmät: prinsessamme juhli elokuussa 3-vuotissynttäreitään, vietimme hääpäivää (jo kuudetta, mihin aika kuluu?!) ja kummipoikamme sai komean isopappansa nimen.



Mitähän kaikkea ensi kesä tuo tullessaan, kun viime kesä oli niin ihana? 

Toivotan teille kaikille näin lokakuun alun kunniaksi nautinnollista ja ihanaa syksyä! Nauttikaa pimenevistä illoista, kynttilöistä, vilteistä ja kaapeista kaivetuista villasukista - niin minäkin teen!

♥: Selina


Haaveiletteko te vielä kesästä?

10 kommenttia:

  1. Olipa kauniisti kirjoitettu :) Yleensä en tykkää kesästä kun on liian kuuma, mutta nyt kun ei hellettä ollut niin tuntuu ettei ollut kyllä kesääkään. Mentiin suoraan piiiiitkän kevään jälkeen syksyyn. Jotenka voin sanoa ekaa kertaa ikinä, että minäkin jäin kaipaamaan kesää. Mutta syksy, se on paras<3
    -annina

    VastaaPoista
  2. Ihana muistelupostaus! Minä yritän roikkua kynsin hampain kesänrippeissä kiinni. Inhoan talven liukkautta, pimeyttä, märkää, loskaa ja kylmää. Ärsyttää se hirveä vaatteiden toppaaminen. Kun muutenkin minun on hankala liikkua, on se entistä vaikeampaa paksusti kerrospukeutuneena. Lisäksi haluan ajella sähkömopollani ulkona, myös talvella. Sain perjantaina toisen sähkömopon. Toivottavasti pääsen sillä liikkeelle talvellakin. Se on minulle vapautta, kun pääsen liikkumaan itsenäisesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Itsenäinen liikkuminen pitäisi olla jokaisen liikuntavammaisen oikeus. Pidän peukkuja!

      Poista
  3. Vielä en kaipaa kesää. Mä oon aina innoissani kun vuodenaika vaihtuu, joskus joulun jälkeen alkaa keväästä haaveilu ja ensimmäisten siementen istutus :)

    VastaaPoista
  4. Tämä kesä oli niin viileä, että nyt on ollut pitkää leutoa syksyä. Aurinkoisia päiviä, nyt aamut vähän kirpakampia vielä päivällä aurinko lämmittää ja ihana ruska. En kaipaa vielä kesää, nyt ollut niin ihanan leuto syksy. Hämärän tultua ihana laittaa kynttilöitä ja lyhty ulos. Lokakuun loppu ja usein niin pimeä ja loskainen marraskuu. Ne vois hypätä yli suoraan valkoiseen talveen pikkupakkasineen. Toivotaan, että lempeät syysilmat jatkuvat mahdollisimman pitkään !

    VastaaPoista
  5. Ihana kesäpostaus !<3 On kyllä niin ikävä kesää. Sulla ja teidän perheellä vaikutti kuitekinki olevan kiva kesä :)

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä, vaikka joskus vastaaminen voi kestää! Kiitos kommentistasi! ♥