keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Elämäni arvet

Sanotaan, että arvet kertovat elämästä ja minun kohdallani se pitää täysin paikkansa. Kehossani on lukuisia näkyviä arpia, jotka ovat tulleet leikkauksista ja jotka ovat vaikuttanet elämääni suuresti. Osa näistä arvista on pieniä ja yksittäisiä, ja osa on jouduttu repimään auki uudelleen ja uudelleen pitääkseen minut kunnossa - arpeni kertovat siis todellakin elämästäni.

Arpia voidaan pitää rumina ja niitä peitellään, mutta minä en vihaa tai häpeä arpiani, vaan kannan niistä jokaista ylpeydellä.
Jokaisella arvellani on tietenkin oma tarinansa ja osa arvista merkitsee minulle paljon, osaan liittyy pelottava muisto ja osa on vain arpi arpien joukossa. Moni saattaa luulla, että oikealla alavatsalla oleva pieni sievä arpi, umpilisäkeleikkauksesta tullut arpi, on inhokkini. Siitä kuitenkin vammauduin ja sairastuin vakavasti, eikä se arpi vaikuta vain minuun, vaan koko perheeseeni. Ei, tämä arpi on silti vain arpi arpien joukossa. Ironista kyllä, se on arvistani siistein. Se on vain kaunis pieni viilto, joka jättää alleen vaurioituneita hermoja ja väärin arpeutunutta kudosta - moni kakku päältä kaunis.


Kaikista pahimpia arpia ovat kuitenkin ne arvet joita ei voi nähdä. Ne arvet ovat painuneet mieleeni jääden ikuisesti hieman vereslihalle, ihan kuin auetakseen koska tahansa. Osa näistä arvista tulee sulkeutumaan ajan kanssa, mutta osa niistä on niin syviä etteivät ne parane koskaan, vaan elävät vain ja ainoastaan ottaen vastaan kaikki iskut, jotka repivät niitä auki kiduttavan hitaasti, mutta varmasti. Minulla näitä arpia on lukuisia. Ne arvet ovat tulleet silloin, kun minulle on tehty pahaa, pahinta mitä sairaalle ja pelokkaalle ihmiselle voi tehdä: minua ei ole uskottu, minua on väheksytty eikä minua ole autettu pyynnöistäni huolimatta. Silloin olen ollut kipeä. Tällainen vereslihalla oleva arpi ei parane varmasti koskaan. Se palautuu mieleeni joka kerta uuden lääkärin tai hoitajan tavatessani. "Mitähän hän ajattelee, kun hän katsoo minua noin, uskooko hän minua? Ei, hän epäilee", ja sitten haava syvenee jälleen, alkaa vuotaa verta ja minä pelkään.

Nämä henkiset vielä vereslihalla olevat arpeni kaipaavat vielä vuosien käsittelyä arpeutuakseen, mutta kannan nekin ylpeydellä. Nekin ovat osa minua ja tekevät minusta juuri sellaisen kuin olen - arvokkaan omana itsenäni. Nämä kaikki  arvet kertovat elämästä - minun elämästäni ja minä elän! Ne saattavat olla piilossa vaatteideni alla tai hymyni takana, mutta ovat osa elämääni.

♥: Selina

36 kommenttia:

  1. Tiedän, mitä tarkoitat sillä, että joku ei ymmärrä! Se on asia, joka saa minut joka kerta pois tolaltan!! Ja mielen niin maahan. Tosi kauniisti kirjoitit arvistasi! <3

    VastaaPoista
  2. Kaunis kirjoitus jälleen. Kiitos siitä!

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. ♥ Joskus (virtuaalinen) läsnäolo riittää, kiitos!

      Poista
  4. Tiedän tunteesi.Itse jouduin pahaan kolariin,jossa oli syytön osapuoli.Löin kasvoni pahasti ja arpi kulkee otsan ja leuan läpi.Niihin tottuu ja arpia on hoidettu,paremmin kuin ihmistä arpien alla..kun joskus alettaisiin hoitaa ihmistä kokonaisuutena!t Ulla

    VastaaPoista
  5. Äärettömän kauniisti kirjoitit. Hetkeksi palasin taas omiinkin arpiini - niihin näkyviin ja vähemmän näkyviin. Ihanaa iltaa. <3

    VastaaPoista
  6. Koskettavan kaunis kirjoitus. Kaikkea hyvää!

    VastaaPoista
  7. Mulla on kans arpia ja näkymättömiä arpia. Rumia on mun arvet, vaikka jokaiseen muisto liittyykin. Näkymättömät on pahimpia silti.

    VastaaPoista
  8. Kaunis postaus Selina <3 Mullakin henkiset arvet ovat fyysisiä pahempia, ne eivät vaan lähde koskaan pois. Mulla oli vuosia kun häpesin mun arpia jaloissa, kunnes tajusin että ne on osa mua ja olen kaunis niiden kanssa :)

    VastaaPoista
  9. Ihana kirjoitus, ihana sinä <3 Minullakin on muutamia arpia ja pidän niistä, ne ovat osa minun elämäntarinaani. Monia henkisiä arpiakin on ja niitä parannellaan varmaan ikuisesti. Tsemppiä sinulle -ja kaikille - arpien paranteluun. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rousk! ♥ Tsemppiä sinullekin - paljon!

      Poista
  10. Sulle ois haaste mun blogissa :) http://nede93.blogspot.fi/2015/10/liebster-award-haaste.html?m=1

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä, vaikka joskus vastaaminen voi kestää! Kiitos kommentistasi! ♥