maanantai 17. elokuuta 2015

Mummolan vadelmapensaassa

Kesä lähenee loppuaan, onhan jo elokuun puoliväli ylitetty. Kelasin eilen A-murun mummolan yli 30 vuotta vanhojen vadelmapensaiden juurelle. Pensaat ovat isoja ja osin villiintyneitä, mutta niistä tulee parhaimmat vadelmat mitä tiedän - ja luomuna tietenkin! Katsoin pilvettömältä taivaalta paistavaa aurinkoa ja silmäni painautuivat kiinni. Minua hymyilytti.

Nostin ensimmäistä alas taipunutta oksaa, se oli täynnä vadelmia. Vadelmat olivat kauniita, hehkuvan punaisia, herkkiä ja niin täydellisiä. Vain pieni kosketus sai ne putoamaan kannoistaan avoimelle kämmenelleni. Ihastelin kämmenelläni lepääviä marjoja ja maistoin yhtä varovaisesti - se maistui kesälle, vesisateelle ja auringolle. Se oli täydellinen vadelma.


Yhtäkkiä huomasin istuvani keskellä tiheiden vadelmapensaiden luomaa metsää. Astiani oli täyttynyt vadelmista, käteni olivat muuttuneet vadelmanpunaisiksi ja oli aivan hiljaista. Suljin hetkeksi silmäni, nautin hiljaisuudesta, auringosta ja hengitin syvään. Muistelin vadelmametsässäni mitä kaikkea ihanaa olemme tehneetkään tänä kesänä. Muistelin niitä ilon hetkiä, kun A-muru löysi hiekkalaatikosta kastemadon ja juoksi innoissaan näyttämään sitä minulle. Muistelin sitä voimia antavaa, kiljahtelevaa ja riemukasta naurua, kun Isimies suihkutti A-murua vesiletkulla ja sitä jännitystä, onnea ja iloa, kun neljäs kummilapsemme syntyi. Muistelin myös viime kesää, joka oli perheellemme äärimmäisen raskas. Sellaista kesää en toivoisi kenellekään. Sinä kesänä Isimies pelkäsi pahinta yrittäen samalla hoitaa kotona yksin pientä A-murua. Sinä kesänä minä itkin koti-ikävääni sairaalan käytävillä, piilossa jo tutuksi tulleiden hoitajien katseilta ja podin syyllisyyttä siitä, kun en voinut olla kotona perheeni kanssa. Tämä kesä on ollut täysin vastakohta viime kesälle ja koko perheemme on voinut paremmin. Tänä kesänä olemme  olleet onnellisia!

Samalla pieni kyynel vierähti poskelleni, mutta en pyyhkäissyt sitä pois. Se kirveli ihollani hetken kunnes pieni tuulenvire kuivasi sen ja se oli poissa - koko viime kesän tuska, kipu ja pelko!


Hymyilin pienessä vadelmametsässäni ja avasin silmäni. Minua vanhemmat vadelmapensaat keinuivat tuulessa ja kuulin kuinka anoppini oli tullut myös keräämän vadelmia, jotka kopsahtelivat rytmikkäästi hänen ämpäriinsä. Läheiseltä autotieltä kuului ohiajavien autojen ääniä ja järveltä kuului lasten naurua. Aurinko paistoi edelleen pilvettömältä taivaalta ja oli kaunista. Mikään ei ollut muuttunut, vaikka todellisuudessa sen pienen hetken aikana oli muuttunut paljon. Olin onnellisempi kuin pitkään aikaan ja kelasin hymyillen sisälle siitä omasta vadelmametsästäni, omista ajatuksistani ja hiljaisesta turvapaikastani halaamaan kahta päiväuniltaan herännyttä rakastani: A-murua ja Isimiestä.

Oivallus, onni, ilo ja rakkaus - ja 10 kiloa vadelmia!


Nyt on kesän marjaisat maut säilötty pakastimeen pitkää talvea varten - nyt syksy saa tulla!


Ihanaa maanantaipäivää kaikille!

♥: Selina


26 kommenttia:

  1. Marjojen poiminta on kyllä jotenkin maagista touhua. :D
    Niin ja ihanat ajatukset sinulla. <3

    VastaaPoista
  2. Ihana teksti. Onni on loppujen lopuksi pienissä asioissa<3

    VastaaPoista
  3. Ihana postaus! Pystyin melkein aistimaan vadelmien ihanan tuoksun.. Vadelmat on niin parhaita marjoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos peppilotta! ♥ Vadelmat on ihania! En osaa sanoa kumpi kesän marjoista on parempi: vadelma vai mansikka? No isimiehen sanoin vansikka! ;)

      Poista
  4. aivan ihana postaus! enempää en osaa sanoilla ilmaista,koska en löydä sanoja.. mutta kiitos, kun jaoit tämän kanssamme<3

    VastaaPoista
  5. Osaat kirjoittaa niin kauniisti, että jään joka kerta aivan sanattomaksi, kun luen postauksiasi. <3

    VastaaPoista
  6. Ihana postaus! <3 osasit kirjoittaa ja pukea sanoiksi tuon hetken upeasti. :) juuri tuollaisen hetken vietin pyörätuolissa istuen, hiljaisuudessa ja auringon paisteessa, mutta ilman vadelmia. ;) siinä hetkessä ehti vilahdella ajatuksissa viime kesäiset sairaalajaksot ja pelko tulevasta ja sitten ilo ja onnellisuus tästä kesästä. Kiitos, kun kirjoitit, tuntui aivan vertaistuelta. :) Ihania elokuun hetkiä! <3 -anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ♥

      Mukava kuulla että postauksesta oli sinulle hyötyä! Toivon sinulle kaikkea hyvää Anna! ♥

      Poista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä, vaikka joskus vastaaminen voi kestää! Kiitos kommentistasi! ♥