perjantai 13. maaliskuuta 2015

Apua, mun isi lukee MUN blogia!

Kun aloin kirjoittamaan Kun äiti kelaa -blogia, en vielä aluksi tiennyt millainen blogista tulee. Alusta asti minulle oli kuitenkin selvää, että pidän oman nimeni salassa ja turvaisin mieheni ja lapseni anonymiteetin, mutta päätin olla rehellinen elämäni muilla osa-alueilla, joka onkin tehnyt blogistani välillä ihan sairaan blogin.

Yksi blogin ensimmäisistä bannereista.
Vaikka kirjoitin alusta lähtien julkista blogia, niin en suuremmin mainostanut sitä ystäväpiirissä. Isosta perheestäni kukaan muu ei tiennyt blogista kuin siskoni. Kuinkas sitten kävikään, kun eräänä päivänä näin isäni älypuhelimensa kimpussa naama tutussa virneessä ja kysyin, mitä hän tekee. Hän laittoi puhelimen heti pois ja sanoi, ettei mitään...sitten kuului tirskahdus. Kelasin pari renkaan pyörähdystä pois päin isäni luota, kunnes tajusin: SE LUKEE MUN BLOGIA!!, ja tein kunnon käännöksen isääni kohti. Pitkän vämmäämisen ja kännykän takavarikoinnin uhkaamisen (minä siis uhkasin takavarikoida isäni puhelimen, heh teininä se oli toisinpäin!) jälkeen totuus paljastui: isäni nauroi luomilleni sairaalapersoonille... Hitto.

Ensimmäinen kasvokuva blogiin.
Tietenkin oli täysin odotettavissa, että vanhempani ja sukulaiset löytävät tiensä blogiini vähitellen ja muut seuraavat murusvanan perässä - kirjoitanhan julkista blogia, mutta täytyy sanoa, että bloggaaminen on paljon helpompaa ajatuksen tasolla, kun kirjoittaa tuntemattomille, eli teille ihanille lukijoille, joiden kasvojen ilmeitä tai ajatuksia minun ei tarvitse miettiä postausta kirjoittaessani tai kuulla tässä tapauksessa isältäni: "Tämä oli hyvä postaus!", ja saada samalla tutun ja turvallisen taputuksen olalle. Postaus...mistä hän edes tietää tuon sanan?!

Olen kirjoitellut blogiin postauksia myös vaikeista aiheista, sellaisista asioista, joita on ollut vaikea pukea sanoiksi esimerkiksi kivusta ja siitä kun aurinko paistaa joskus aivan väärään suuntaan. Silloin olen saanut kuulla läheisiltäni, että miksen ole puhunut heille tai luin blogista, että teidän neiti ei vieläkään ole oppinut potalle...APUA!
Painotan, että nämä kommentit eivät ole koskaan tulleet minulle mitenkään syyllistävään sävyyn, vaikka kirjoitan monista asioista blogiini, jota käy päivittäin satoja ihmisiä lukemassa ja kerron teksteissäni heille, että nyt minun muroihin kustiin kunnolla tai A-murun pottatreeniturhautumisesta. Ei edes, vaikka en aina muista kertoa näistä asiosta läheisilleni itse. UPS! Ymmärrättekö mitä tarkoitan?

Tämä tuntuu oudolta. Onkohan mulla joku blogikriisi tai joku blogimaailmassa leviävä virus? Ei kenelläkään olisi diagnoosia tai hoitoa tähän?

♥: Selina


Lukevatko läheisenne teidän blogeja vai oletteko kaappibloggaajia?

30 kommenttia:

  1. Mä oon kaappibloggaaja :D ei oo kauaa siitä kun uskalsin muutamille ystäville paljastaa, äiti on ainoa joka perheestä tietää. Veli ei tiedä enkä usko että isä koskaan vahingossa eksyy blogiin jos edes tietää mitä se tarkoittaa :D tais appivanhemmatkin kuulla asiasta miehen sivulauseessa.. :D

    VastaaPoista
  2. Tää oli hauska! Munkin isä lukee mun blogia, välillä palaa lukemaan samaa postausta uudelleen ja uudelleen. Mä vielä ymmärrän et mutsi lukee, mut onhan se ihana tunne et molemmat välittävät siitä, mitä kirjoitan <3 toisaalta olen kyllä kertonut niille et aloitin bloggaamisen, ja välillä mutsikin auttaa postausten kuvituksessa (kuten esim. Tämä 80- & 90-luvun nostalgia postaus) linkki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)
      Voi miten ihana isä sinulla ja mukavaa, että he molemmat tukevat harrastustasi! <3

      Poista
  3. Et ole ainut! Oma isäni löysi ''vahingossa'' blogini, ja no, nyt sitä lukee enemmän ja vähemmän koko suku :D Täytyy kyllä myötää, että minua hieman ärsyttää se, että äitini saattaa soittaa minulle vain kommentoidakseen jotain postausta. Mutta, minkäs teet. Julkinen blogi on aina julkinen, eikä sen lukijoita voi valita :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa ihana äiti sinulla! :D Mut hei puhelinkommentointi onkin vain etuoikeutetuille lukijoille! ;)
      Julkisella blogilla on puolensa :)

      Poista
  4. En itsekään aluksi kertonut läheisille bloggaavani, mutta nykyään kaikki tietää. Äitini jopa kirjoittaa kommentteja joskus. Välillä sitä miettii haluanko vanhempieni lukevan kaiken sen mitä kirjoitan blogiini :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa että äitisi kommentoi blogiasi! :)
      Välillä tulee itse mietittyä samaa. ;)

      Poista
  5. Minäkin olen kaappibloggaaja, eikä läheisistäni muut kuin mieheni tiedä harrastuksestani. Olisi kyllä kieltämättä todella hassua, jos vanhempani vaikka löytäisivät blogini, vaikka se on täysin mahdollista! Varmasti rupeaisin enemmän miettimään, mitä kirjoitan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse kunkin pitäisi varmaan välillä miettiä mitä kirjoittaa, mutta kukin kirjoittaa tyylillään. Lukijat äänestävät jaloillaa, mutta vanhemmat ja muu perhe pysyy aina. <3

      Poista
  6. Kyllä läheiset lukee. :)
    Myös sellaiset sukulaiset joita ei tule nähtyä kovin usein lukevat. Se olikin yksi syy kirjoittaa blogia, näin he pysyvät edes jotenkin kärryillä mitä meille kuuluu. :)

    VastaaPoista
  7. Sama homma täällä :D en aluksi kertonut kenellekkään että kirjoitan. Yks päivä äiti sitten sanoi että mun kannattais kirjoittaa näitä raskausjuttuja ylös. Ujona totesin, että niiiiin no joo vähän niinku jo kirjotan. Äiti oli ihan järkyttyneenä kun en ollut hänelle kertonut :D nyt jo voi luottaa siihen että koko suku tietää kun kirjotan jotain blogiin. Äiti on vähän tommonen hölösuu ;D helpompihan se on kirjoittaa tuntemattomille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hölösuu-äidit onkin parhaita. Hän on varmasti ylpeä sinusta!

      Poista
  8. Meillä tietää kaikki, että kirjotan. Mulla on tosi avoin blogin ja kirjotan melkein kaikesta. Tuskin sulla blogivirus on =D musta on herttasta, että sun isääs kiinnostaa =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ;)
      Onhan se tavallaan söpöä. Ainakin sitä kiinnostaa tämä mun harrastus. Kyselee se joskus millaisia kommentteja on tullut ja haluaa nähdä Googlen tilastoja. :D

      Poista
  9. Kukaan läheinen ei ole ainakaan kommentoinut mitään blogistani, että lukisivat sitä. Yhdelle siskolle olen vain asiasta kertonut, toki voi olla, että hän on kertonut siitä eteenpäin.. :)

    VastaaPoista
  10. En oo kokonainen kaappibloggaaja koska mainostan blogiani vain fb-kavereilleni joten kovin moni sitä ei tiedä :) On mulla sentään VIISI lukijaa ;) Mutta ei se oo tärkeää koska itselleni kirjoitan asioita muistiin ja toki jaan fb-kavereilleni kuvia ja leivontaohjeita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse en taas mainosta omaa blogiani omalla nimelläni missään. Siinä mielessä olen visusti kaapissa ja pysyn! :D Se on taas ristiriidassa sen kanssa että kirjoitan tosi henkilökohtaisista asioista... Oon outo? ;)

      Poista
  11. Täällä myös yksi kaappibloggaaja! Sisko tiesi blogista alusta asti, pari ystävää on bongannut sen Kaksplussan kautta, mutta blogista en juurikaan puhu muulle kuin siskolleni ja miehelleni. En tiedä miksi, tykkään blogistani, mutta jotenkin helpompi kirjoittaa postauksia vain itselle sekä lukijoille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on ihana ja eläväinen blogi! <3 Olisi kyllä helpompi kirjoittaa tuntemattomille, mutta sitä saa mitä tilaa. ;)

      Poista
  12. Mää kans olin pitkään kaappibloggaaja! :D En kertonu kellekkään. Mutta sit mää vaa yhtäkkiä päätin kertoo äidille ja nyt sitä lukee niin mun äiti kuin isäki, sekä joukko myös muita sukulaisia, ruotsia myöten. :D Joten ei taija enää olla nii salaisuus mun horinat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asialla on puolensa. Blogin avulla sukulaiset Ruotsissa asti pääsevät elämäänne mukaan. :)

      Poista
  13. Mäkään en ole mitenkään erityisesti sukulaiselle blogia mainostanut, osa tietää ja osa ei. Osa on saanut kuulla vahingossa, osa on löytänyt itse muita reittejä pitkin. Mutta kyllä se vähän rajaa omia kirjoituksia, tuntemattomana on muka helpompi kirjoittaa. Joskus sitä miettii koko blogin lopetusta ja uudelleen aloittamista täysin anonyymina, mutta ehkä mä kuitenkin teen kuten ennenkin niiin pitkään kuin bloggaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä täällä samoja ajatuksia, mutta just nyt tämä tapa tuntuu hyvältä - lukee isi tätä tai ei! ;)

      Poista
  14. Munkin iskä ja jopa appiukko taitaa käydä joka päivä kattomassa oonko tehny uuden postauksen. Sit iskälle kun kertoo jotain niin se kommentoi "tiedetään, luin blogista", vähän hassua :D

    VastaaPoista
  15. En ollutkaan tätä jotenkin huomannut ennen tuota omaa tekstiäni, vaikka blogiasi usein luenkin, mutta olipa tosi tuttuja ajatuksia :) Mulle ystävä sanoi noista kuulumisista niinkin päin, että hänestä tuntuu epäreilulta, kun hän aina tietää kuulumiseni, mutta minä en välttämättä hänen. Että pitäisikö hänen lähettää säännöllisiä kuulumisraportteja :)
    Ja ihan sama fiilis tuo, että on helpompi kirjoittaa tuntemattomille. Varsinkin vanhemmat ja heidän sisaruksensa lukijoina jännittävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaisin edelleen ennemmin tuntemattomille, mutta sen siitä saa, kun kirjoittaa julkista blogia. :D

      Poista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä, vaikka joskus vastaaminen voi kestää! Kiitos kommentistasi! ♥