keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Dg: joulun jälkeinen masis

Joulu, uusi vuosi ja Isimiehen joululoma hujahtivat silmissä! Joulukoristeet on pakattu Isimiehen nimeämään JOULUKRÄÄSÄÄ -laatikkoon odottamaan ensi joulua. Koti ei ole enää valaistu kauniilla jouluvaloilla, vaan iltaisin valojen sammuessa, se hukkuu pimeyteen.
Isimies on palannut töihin, Avustaja on aloittanut työt ja minä jatkan viikoittaisia fysioterapioitani. Arki on palannut kotiimme. Toisaalta se on täysin tervetullut pitkän lomalöllöilyn jälkeen, mutta toisaalta...

Tyhjä.
...mitäs nyt? Mitä odotettavaa nyt on? Kesä, se on niin kaukana. Hiihtoloma, no joo, mutta sekin tuntuu nyt niin kamalan kaukaiselta (Hei haloo, come on vain 7 viikkoa!). Ulkona on isot kinokset, kaunista ja pakkanen paukkuu, mutta silti olen täysin jumissa.

Tammikuu on perseestä!

Tammikuu on ollut aina minulle jumituskuukausi. Olen koko kuukauden aina aivan hukassa enkä löydä paikkaani oikein mistään. Kaikki pitäisi tavallaan alkaa alusta, mutta silti kaikki pysyy samana. Tiedättekö mitä tarkoitan? Uusi vuosi ja uudet kujeet, höh.

Jotkut potevat syysmasennusta, mutta minulla on joulun jälkeinen masis.
Onneksi tätä kestää vain kuukauden nimittäin, kun tammikuu vaihtuu helmikuuksi, olo helpottuu samantien. Tähän sairauteen on siis olemassa helppo hoito! ;)
Helmikuussa talvi on kauneimmillaan ja jatkuvasti mennään lähemmäs kevättä ja kohti kesää. Tärkeintä kuitenkin on se, että silloin olen päässyt eroon jumituskuukaudestani...taas vuodeksi.

Onneksi tänä vuonna tammikuulle on luvassa mukavia asioita, niin siviilissä kuin blogin puolella sekä loppukuuta kohden mentäessä kutkuttavaa jännitystä, nimittäin pienen kummityttömme laskettu aika lähenee silloin hurjaa vauhtia! Tämä kummitäti ei meinaa pysyä neljällä renkaalla, että pääsee nuuskuttelemaan ja pusuttelemaan pientä ihmettä ja rakastamaan hänet piloille.

Onneksi tammikuu on vain kerran vuodessa!

Onko muilla vastaavia tuntemuksia tammikuusta?

15 kommenttia:

  1. Tammikuussa kannattaa nauttia ihanista pakkassäistä ja havannoida kuinka valo lisääntyy! :)

    VastaaPoista
  2. Havaitsen kyllä samoja piirteitä itsessänikin, joku tässä tammikuussa aina tökkii.. Itse jätin muutamat valosarjat vielä esille, juuri tuon pimeyden vuoksi. :) tsemppiä arkeen ja tammikuuhun! <3

    VastaaPoista
  3. Mulla on aina vähän sama kyllästyminen tuohon "uusi vuosi ja uudet kujeet", kun en minä ikinä jaksa alottaa sitä terveellisempää elämää :D Mutta muuten kyllä tammikuu ei tunnu niin pahalta kuin marraskuu, sillon oli niiiin pimmeetä ja masentavaa.. Nyt on sentään lunta vähän valostuttamassa. Meillä on kyllä myös kuusi ja kaikki jouluvermeet vielä esillä, yks vuosi vielä helmikuun lopussa oli kuusi eikä se edes karistanut neulasia vaan alkoi kasvattaa uutta! :D

    VastaaPoista
  4. Mä oon jotenkin intoa täynnä tammikuussa! Siivous ja sisustusintoa ainakin riittäisi vaikka muille jakaa! ;)

    VastaaPoista
  5. Olen täysin samaa mieltä! Joulua odottaa jotenkin niin kauan ja on intoa täynnä, mutta sitten se on yhdessä hujauksessa ohi eikä sen jälkeen oikein tunnu olevan mitään odotettavaa. Eilen lähti meiltäkin joulu kellariin, mutta jätettiin vielä valoja ja kynttilöitä aion polttaa ihan vaan pitääkseni pimeyden poissa. Tsemppiä sinne ja toivotaan, että saadaan aurinkoisia päiviä, niin mieliala vähän nousee! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti nousee. :)
      Kynttilät! Miksen itse keksinyt tuota?! :) Onneksi minulla on laatikollinen tuikkuja! :D

      Poista
  6. Mulla on vaan ollut joulun jälkeinen.. vitutus :D Mä olin varmaan neljä päivää pyhien jälkeen niin kiukkuinen kuin ihminen vaan voi olla. Kaipa kaikki stressi purkaantuu kun pitää juosta joka paikassa että tulis kaikki sukulaiset nähtyä ja blaah. Ensi jouluna en kyllä liiku minnekkään!

    Onneksi kohta melkein on jo helmikuu! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! :D
      Joulu aiheuttaa väkisinkin stressiä, vaikka kuinka yrittää olla rauhassa. Toivottavasti pian helpottaa...Onneksi tosiaan pian on helmikuu! ;)

      Poista
  7. Mä niin tiedän mistä sä puhut :D Mä just tossa toissa päivänä mietin, että huoh. Nyt ei oo mitään mitä odottaa. Sinne se joulu taas meni ja en stressaa mistään, onpas tää olo tyhjä ja turha. Tai no oikeastaan on mulla tää kuukausi ja ihan täyteen buukattu, mutta helmi,maalis,huhti,touko no sit onkin kesä. Tuntuu et vaan masentaa kun ei oo mitään oikein mitä odottaa ku tietty kesä. Huoh, sais mennä nopeesti aika !

    Onneksi valoisa aika alkaa nyt ja siitä nautin jo nyt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi en ole yksin! :D Ajattelin jo että olenko ainoa jolla on tällaiset fiilarit!

      Niinpä, tulisi jo kesä! Valoa odotellessa! ;)

      Poista
    2. Joo iha pebasta tää joulun jälkeinen tyhjiö-aika..! Varsinkin nyt ku vaa tuijottelee seiniä sängyn pohjalta ;D

      Hihii, määkään en malttais oottaa että Nipsu syntyis jo! Enkä sitä että me nähtäis jo, ikuva on! <3

      Poista
    3. Mullakin on ikävä, mutta pian nähdään! Varmasti. <3 Luuletko että mua voisi estää mikään?! ;)

      Poista
  8. Luen tekstejä vanhimmasta uusimpaan eikä mitään saa tietenkään skipata. :) Siksi kommentoin näin vanhaan postaukseen, mutta pakko kommentoida, kun niin kolahti. Minäkin kärsin joulun jälkeisestä masennuksesta. Olen sen samalla nimelläkin ristinyt. Itselläni se johtuu siitä, että rakastan joulua ja joulunaikaa ylikaiken ja kun se on ohi, iskee masennus. Ja kun tosiaan tammikuussa ei ole pahemmin mitään kivaa odotettavaa, kevätkin tuntuu silloin vielä niin kaukaiselta. Olo helpottaa myös itselläni, kun päästään helmikuun puolelle. :)

    T. Laura

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Laura, että olet ottanut blogini omaksesi ja mukava kuulla, että luet alusta asti tarinaani, vaikka se ehkä vähän hirvittääkin! ;)

      Ihanaa alkanutta viikkoa sinulle! <3

      Poista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä, vaikka joskus vastaaminen voi kestää! Kiitos kommentistasi! ♥