lauantai 13. joulukuuta 2014

Toivepostaus: A-murun vauvavuosi

Sain mieluisan toiveen kirjoittaa vauvajutuista. :) Ajattelin toteuttaa tämän toivepostauksen kertomalla A-murun vauva-ajasta.
A-muruhan ei ole enää vauva, vaan pieni uhmatuhma-taapero, mutta muistelen mielelläni jälleen A-murun vauva-aikaa. Ei muuta kun vauvakirjat esiin! ;)

Millainen vauva A-muru oli? Ihana, en voi muuta sanoa. A-muru oli kiltti ja helppohoitoinen vauva. Olin varautunut itse koliikkivauvana vanhempiani kiusanneena yövalvomisiin, mutta kokonaan valvottujen öiden määrän voi laskea yhden käden sormin. Toki huonojakin öitä mahtui mukaan, sitä en kiistä ja voihan tässäkin olla käynyt niin kliseisesti, että aika on kullannut muistot. ;)

A-muru syntyi siis suunnitellulla sektiolla pistein 7, 9, 9. A-muru oli hieman sinertävä syntyessään ja kovin kylmissään, joten hän haki hieman vauhtia ja lämpöä keskoskaapista ennen kun pääsi isänsä syliin.

Syntymämitat olivat kunnioitettavat 3400g ja 52cm, eli pitkä ja hoikka tyttö.


Pieni A-muru keskoskaapissa lämmittelemässä.
Sairaala-aikaa.

Tuo pieni käsi käteni löytää. Rakkaus jota häneltä saan, sitä ei voi ymmärtää. Niin vilpitön ja silmät aina loistaa. En edes osaa sitä selittää. Tämä tunne niin outoa, en voi sitä käsittää. Tiedän vain tahdon häntä aina rakastaa. 

Vaikka sanoja etsin, niitä löydä en. Hän makaa sylissäni, siihen hiljaa nukahtaen. Vain pieni hymy, se riittään, hän nukkuu siinä minuun luottaen.

Hänelle hymyilen "Sua rakastan!" kuiskailen.


Tämä runo saa minut vieläkin herkistymään. Eräs ystäväni kirjoitti tämän runon seinälleni Facebookissa kun A-muru syntyi.

 

A-muru 0-1kk


Ensimmäiset viikot ja kuukausi meni vaaleanpunaisessa vauvakuplassa. Rakastuimme lapseemme täysin. Hän täytti elämämme joka hetken, jokaisen tunnin ja jokaisen sekunnin. Emme voineet kuvitellakaan mitään parempaa, tärkeämpää tai ihanampaa kuin oma lapsi. A-muru söi rintamaitoa aluksi pullosta ja kun paino lähti nousuun, sain alkaa tarjoamaan hänelle rintaa.

A-muru nukkui paljon, kuten monet hänen ikäisensä vauvat, mutta vähitellen hereilläoloaika alkoi lisääntymään ja A-muru alkoi katselemaan ympärilleen. Saimme nauttia myös tahattomista, mutta niin ihanista hymyistä.

A-muru sai hieman ennen kun täytti 2 kuukautta nimen. Hänellä on kolme nimeä, joista yksi kulkee suvussa ja kaksi on meidän keksimiämme, tai oikeastaan minun. Meillä oli nimittäin A-murun raskausaikana sellainen sopimus Isimiehen kanssa, että minä päätän nimen tyttövauvalle ja hän poikavauvalle. Sopimus piti ja A-muru sai valitsemani nimen, kaikki kolme. Tietenkin Isimiehellä oli oikeus kieltäytyä nimivaihtoedoista, mutta A-murun nimi kolahti häneen heti kun sen hänelle esittelin, silloin masuani silitellen.

Ja se vastasyntyneen tuoksu. Sitä ei voi sanoin kuvailla.


  A-muru 2kk


A-muru kasvoi ja kehittyi hurjaa vauhtia. En voinut käsittää miten paljon  vauva voi kasvaa kuukaudessa. Hyvästä kasvutahdista painon ja pituuden suhteen sai kiittää rasvaista rintamaitoani, mutta A-muru kasvoi täysin 0-käyrällä, vaikka saimmekin kuitteja läskiposki-vauvastamme. En voinut ymmärtää, enkä ymmärrä vieläkään, miten joku kehtaa edes sanoa jotain tuollaista toisen lapsesta. Jokainen lapsi kasvaa omalla tavallaan, eikä kenenkään lasta saa mennä arvostelemaan.

2 kuukauden ikäisenä A-muru alkoi hymyilemään enemmän, mutta ny ne alkoivat olla tahdonalaisia. Hymyn, edes pienen pienen näkeminen oli joka kerta todella palkitsevaa. Saimme nauttia ensimmäistä kertaa myös pienestä jokelluksesta ja ähinästä.

A-muru viihtyi hereilläoloaikoina sitterissä tai sitten hän oli sylissä. A-muru nautti läheisyydestä ja siitä, kun hänelle lauloi. Lauloinkin hänet usein uneen.

Imetin A-murua lapsentahtisesti, enkä enää kellottanut syöttöjä. Yöllä A-muru heräsi 1-3 kertaa syömään, yleensä kaksi kertaa.

A-muru 3kk


Kolmen kuukauden iässä A-muru osasi jo hienosti nostaa päätään mahalla maatessaan. Hän otti myös enemmän kontaktia, jokelteli ja hymyili. Hän löysi myös kätensä ja tunki niitä suuhunsa niin että häntä alkoi yököttämään. :D 
A-muru harjoitteli myös kovasti selältä mahalleen kääntymistä, mutta vauhti loppui aina kesken, ja sekös harmitti meidän neitiä!

A-murun kasvu oli hyvää ja hän kasvoi 0-käyrällä. Hän oli tosin hieman ikäisiään pidempi.

Imetin A-murua edelleen lapsentahtisesti ja yöt sujuivat rauhallisesti 1-3 heräämisellä.

 A-muru 4kk


Tässä kuussa se sitten tapahtui: A-muru oppi kääntymään selältä mahalleen juhlallisesti itsenäisyyspäivänä. Kyllä siinä tuli tippa linssiin ja kiire kirjoittamaan tämä edistysaskel vauvakirjaan muistoksi. Kun kääntyminen oli opittu, sitä piti tietenkin harjoitella jatkuvasti. Sitterissäkin A-muru yritti pöngätä itseään jatkuvasti kyljelleen ja sitä kautta istualleen.
A-muru nauroi myös ensimmäistä kertaa ääneen ja voi sitä tunnetta! ♥ 

A-muru kasvoi edelleen maltillisesti ja neuvolatäti kiitteli äidinmaidon riittävyyttä.

A-muru söi edelleen lapsentahtisesti rintamaitoa ja yöt sujuivat rauhallisesti parilla heräämisellä.

4 kuukauden ikäisenä A-murulla oli vatsavaivoja ja jouduimme turvautumaan lopulta vyöhyketerapiaan, koska en pystynyt enää seuraamaan selvästi kipeää lasta 4 päivän kakkaamattomuuden jälkeen. Neuvolasta emme saaneet oikein mitään apua. Vyöhyketerapeutti teki kotikäynnin, jonka jälkeen masu alkoi onneksi toimimaan. Saimme myös ohjeen tarjota pieniä määriä luumu- tai päärynäsosetta, ettei vatsa menisi jälleen tukkoon. Se auttoi, emmekä enää tarvineet vyöhyketerapeutin apua. 

A-muru 5kk


A-murun liikkumisessa alkoi tapahtumaan suuria muutoksia. Hän pyörähteli edelleen useita kertoa akselinsa ympäri, mutta alkoi vatsalla maatessaan myös punnaamaan pyllyään ylöspäin aivan kuin konttausasentoa olisi hakenut. Hän liikkui paikasta toiseen pyörimällä.
Jokeltelu lisääntyi samoin ääneen nauraminen ja hän alkoi myös pärräämään. Ja voi, sitähän tehtiin jatkuvasti. Heräsin useasti yölläkin siihen, että A-muru pärräsi unissaan. :)

Imetin A-murua edelleen lapsentahtisesti, mutta tässä vaiheessa yöheräilyt lisääntyivät, joten tarjosimme A-murulle hieman velliä, mutta siitä ei ollut suuremmin apua. Luulen, että A-murulla oli niin kova kehitystahti, että sen vuoksi yöheräilyt lisääntyivät.
Kunnolla valvottuja öitä ei kuitenkaan kertynyt koko vauvavuotena monia.

A-muru 6kk


Aika meni hurjaa vauhtia! Tuntui käsittämättömältä, kuinka puolivuotta voi mennä niin nopeasti. Yleensä aika mateli, mutta ei enää. 
Puolivuotispäivänä silmäkulmassani kimalteli kiitollisuuden kyynel. Meillä oli ihana ja terve vauva, joka kasvaa ja kehittyy normaalisti. Olimme hurjan onnellisia!

A-muru alkoi kiljahtelemaan ja hieman vierastamaan. Hän selkeästi tunnisti ihmiset, joita näki päivittäin eli minut, Isimiehen ja Avustajan. Muita piti hieman aluksi vierastaa, mutta A-muru lämpeni kuitenkin nopeasti.

A-muru liikkui edelleen pyörimällä, eikä edes yrittänyt kontata saati mennä konttausasentoon. Hän naureskeli ja jokelteli paljon.

Kuuden kuukauden ikäiselle A-murulle aloittelimme myös kiinteitä. Tein kaikki soseet, paitsi hedelmäsoseet itse. Maistelimme ensin kasvissoseita ja riisipuuroa (Muksun ensipuuro) ja vähitellen otimme myös lihoja ja kaurapuuroa (Muksu ensipuuro) mukaan. Rytmitimme hieman aterioita, mutta pääasiassa A-muru eli kuitenkin rintamaidolla.
Kiinteisiin siirtyminen sujui yllättävän helposti. Imetin kuitenkin edelleen lapsentahtisesti, eli silloin kun A-muru halusi rintaa.
Muistan kuitenkin ajatelleeni, että arki oli paljon helpompaa kun A-muru söi vain rintaa. Tämä tunne helpotti kuitenkin heti, kun  pääsimme kiinteiden kanssa kunnolla vauhtiin.

A-muru 7kk


Tässä kuussa A-murun kehityksessä tapahtui niin paljon! Ensin A-muru oppi ryömimään, eikä enää liikkunut pyörimällä. Pari päivää tästä A-muru oppi nousemaan istumaan aivan yllättäen! Jätin hänet olohuoneeseen peitolleen leikkimään ja käväisin keittiössä. Kun tulin takaisin, löysin hänet istuma-asennossa hymyilevänä. Hän selkeästi päätti ajoittaa nämä isot edistysaskeleet samalle viikolle, koska saman viikon aikana hän nousi myös tukea vasten seisomaan ja alkoi konttaamaan! Siinä meni kyllä minun, Isimiehen ja Avustajan päät aivan sekaisin!


A-muru alkoi myös ääntelemään enemmän, kiinteissä ruokamäärät lisääntyivät ja liikkuminen parantui jatkuvasti. Hurja kuukausi!

Aina ei hymyilyttänyt. A-murua ei huvittanut nukkua päiväunia. ;)

 

A-muru 8kk


Kahdeksan kuukauden ikäisenä A-murun kehitys jatkoi samaa linjaansa. Hän oppi kävelemään tukea vasten ja joskus irrotti jopa toisen kätensä. Olin aidosti paniikissa, että eihän vain minun pieni vauvani opi kävelemään näin nopeasti. Onneksi hän vielä malttoi. ;)

Sanallisellakin puolella tapahtui kehitystä. Silloin nimittäin A-muru sanoi selkeästi ensimmäisen sanansa, "hei hei" ja samalla hän vilkutti. Tämä ei siis tapahtunut vain kerran, vaan toistui aina kun Isimies tai Avustaja lähtivät. Hän myös oppi Ei-sanan merkityksen. Joskus se kiukutti ja joskus vauhti vain kiihtyi, kun kielsin häntä! ;)

A-muru alkoi myös osoittamaan hellyyttä halailemalla. Jokeltelu myös lisääntyi ja sain kuulla ensimmäistä kertaa sen äideille tärkeän sanan, "äittä".
 
Ruokailussa alkoi olla hieman haasteita, mutta se johtui pullottavista ikenistä, mutta niitä hampaita odotettiin monta kuukautta, ennen kun ne tulivat läpi. Tämän vuoksi yötkin olivat hieman vaikeampia. A-muru heräili 2-4 kertaa yössä, mikä ei ole kamalan paljon, mutta tuntui hurjalta useamman hyvin nukutun yön jälkeen.

Imetin A-murua edelleen lapsentahtisesti kiinteiden ohella. 

Pikkuinen virpoja. Virpomispalkaksi A-muru sai satukirjoja.


A-muru 9kk


Muistan ajatelleeni, kun A-muru täytti 9 kuukautta, että jo yhdeksäs kuukausi, apua, kohta on vuosi täynnä! Aika kului aivan liian nopeasti. Muistan myös ajatelleeni, ettei sitä turhaan sanota, että vauvavuosi menee nopeasti. Turhan nopeasti jos minulta kysytään!

Ysikuukautinen A-muru käveli tukea vasten ja nousi jatkuvasti seisomaan. Vahinkoja sattui paljon ja milloin oli pää mustelmilla ja milloin jalat.

A-muru jokelteli, liikkui ja leikki paljon. Myös sanallisella puolella tapahtui kehitystä Isimiestä koskettavalla tavalla. Sanana "isi" ei tullut vielä täysin kohdennetusti, mutta "Isssssshiä" huikittiin pitkin päivää.

Kauppareissun parhautta!
Yöt paranivat hurjasti, kun rajoitin yötissittelyjä. Eihän A-muru ikänsä puolesta yömaitoa elääkseen enää tarvinnutkaan. Tissittely oli ollut aiempina kuukausina lähinnä lohdun hakemista, eikä niinkään nälkää.

A-muru 10kk

Meidän velmu!
Millainen A-muru oli sitten 10 kuukauden ikäisenä. Ihana, hymyilevä ja valloittava vauva. Hän hymyili paljon ja vierastuskin väheni hieman. Kun kuljimme ulkona, A-muru istui sylissäni pyörätuolissa ja siitä sitten flirttailtiin kaikille aina naapurin mummosta kylähulluun! ;)

Kymmenenkuisena A-murulle puhkesi vihdoin se kauan odotettu ensimmäinen hammas! Sitten niitä hampaita alkoikin tulla rytinällä. Saman kuukauden aikana A-murulle puhkesi 3 hammasta!

Ylhäällä puhjenneet toiset yläetuhampaat ja alhaalla yksi alaetuhammas, joka ei näy kuvassa.
Sanoja A-murulla olikin jo muutamia. Hän osasi sanoa esimerkiksi äiti, isi, täti, hei hei, tyttö ja mitä. Muistan, että varsinkin tyttö-sanaa hoettiin paljon.
 
Yöt alkoivat sujumaan hampaiden puhkeamisen jälkeen jälleen mallikkaasti. Yöheräilyt vähenivät jälleen 1-2 kertaa yössä. A-muru alkoi myös nukkumaan aamulla pidempään. 

A-muru käveli tukea vasten ja taaperokärryllä sekä nousi seisomaan ilman tukea. Siinä sitten heijattiin ja hytkyttiin, mutta askeleita ei otettu.

Imetin A-murua päivisin satunnaisesti. Yleensä hän sai rintaa aamulla ja välipala-aikaan ja sitten ennen nukkumaan menoa. 

Kymppikuisena A-muru siirtyi myös isojen tyttöjen turvaistuimeen ja turvakaukalo pääsi seuraavalle käyttäjälle, silloin vielä masussa asustavalle J-serkulle.


A-muru 11kk



11 kuukauden iässä A-muru kehittyi jälleen hurjasti, hän oppi nimittäin kävelemään. A-muru ei tunnetusti ole vaatimaton ja tämän kävelytaidonkin suhteen hän jatkoi samaa linjaa. ;) 
Hän ei suinkaan ottanut ensimmäistä askeltaan äidin itkiessä ja isin kauhistellessa, vaan hän päätti harppoa heti neljä askelta.


Kävelyn opittuaan A-murua kuitenkin konttasi edelleen paljon, mutta hiljalleen konttaaminen jäi kokonaan pois.

A-murulle alkoi 11 kuukauden iässä putkahtelemaan uusia sanoja ja uusia hampaita, mikä alkoi tekemään imetyksestä minulle hieman epämiellytävää puuhaa. Uusia hampaita piti nimittäin testata jatkuvasti ja nännin pureminen oli hänestä välillä maailman parasta viihdettä. Se onneksi loppui hyvin nopeasti, kun tissittelyt loppuivat kuin seinään jokaisen purukerran jälkeen.

A-muru osoitti edelleen hellyyttä niin ihmisille, leluille kuin eläimille halailemalla, mutta nyt myös pussailemalla.

A-muru halimassa ystäviemme ihanaa F-koiraa.
Yöt menivät edelleen hyvin. A-muru heräsi 1-2 kertaa yössä ja antoi meidän nukkua aamulla pitkään. 

Kakkuhirmu jo silloin... ;)

A-muru 12kk 

A-murulla on päällä sama mekko kuin minulla 1-vuotiskuvassa.
Niin se vauvavuosi hujahti salakavalasti ohi! Meidän vauvasta oli tullut taapero ja A-muru otti taapero-iästä heti ensimmäisestä päivästä lähtien kaiken irti! 

Oli vaikeaa ajatella, että meidän vähän päälle 3 kiloisesta ja 52cm pitkästä vauvasta oli vuodessa kasvanut 9,5kg painava ja 78cm pitkä taapero!

A-murun kävely oli vahvistunut niin paljon, ettei hän paljoa enää konttaillut. Sanoja tuli paljon ja menoa ja meininkiä riitti.

Yksvee A-muru söi ja nukkui hyvin. Rinta maistui edelleen 1-2 keraa päivässä ja iltapalan jälkeen. Yöllä herättiin kerran syömään ja yöunet jatkuivat pitkälle aamuun. 

A-murun 1-vuotissyntymäpäivä.
Vietimme A-murun 1-vuotissyntymäpäiviä uudessa kodissamme ja kävimme 1-vuotiskuvauksessa. 

A-murulle:

Ensimmäinen vuotesi meni hurjaa vauhtia. Äiti ja isi eivät meinaa käsittää, että milloin sinusta on kasvanut noin iso, reipas ja omatoiminen tyttö. Rakastamme sinua hurjasti ja päivä päivältä enemmän. Kasva isoksi ja reippaaksi tytöksi. 
Äiti ja isi rakastavat sinua. Eniten maailmassa!

  
Tätä postausta oli todella vaikea tehdä, koska tämä meinasi niin monesti paisua aivan äärettömiin mittasuhteisiin. :) Pitkä tästä tuli yrityksistä huolimatta, mutta jospa toiveen esittäjä olisi tyytyväinen. ;)
Vauvavuoteemme mahtui luonnollisesti paljon enemmän kuin tämä postaus antaa ymmärtää. Voi miten tavallaan kaipaankaan tuota aikaa, mutta olen silti niin mielettömän onnellinen tästä hetkestä, meidän uhmatuhma-taaperostamme ja A-murusta kaksvee.

Millaisia vauvavuosia teidän taaperoillanne on ollut?

EDIT: Kuvia lisätty myöhemmin! Aina ei voi kaikkea muistaa... ;)

10 kommenttia:

  1. Oi apua, miten suloinen pääsiäispupu! On kyllä hurjaa, miten valtava kehitys voi tapahtua vuodessa ja juurikin tuo, miten vähän reppanasta kääröstä kasvaa vuoden aikana touhuava pikkuihminen, joka osaa jo vaikka mitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta! <3 Kyllä tätä postausta tehdessä vauvakuume paheni! ;)

      Poista
  2. Äääää! Pikku muru! <3 ihan vastahan se oli vielä vauva! Mihin Tää aika menee??

    VastaaPoista
  3. Meidän vauvavuosi oli varsin vauhdikas ja ihana, näin lyhyesti sanottuna! Ihana tuo runo <3

    VastaaPoista
  4. Oletko valmis kokemaan tuon kaiken uudelleen? :)
    Annu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti ja toivonkin että se haave joskus toteutuu! <3

      Poista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä, vaikka joskus vastaaminen voi kestää! Kiitos kommentistasi! ♥