perjantai 5. joulukuuta 2014

Taaperon osallistuminen kotitöihin

Jo A-murun raskausaikana päätin, että kunhan vauva kasvaa niin isoksi, että rätti pysyy jotenkin kädessä, niin hän saa osallistua kotitöihin. Vitsi vitsi! ;)

Kun olin lapsi sain tai jouduin, kuinka vain, osallistumaan kotitöihin ja nuorempien sisaruksieni hoitamiseen. Sain aina palkan ja kiitosta tekemästäni työstä, eli minua ei pidetty vain "kotiorjana", vaikka se pahimpien teiniangstien aikana siltä saattoikin tuntua. ;) 
Muistan kuinka vanhempani opettivat minua laittamaan helppoa ja edullista kotiruokaa, pesemään pyykkiä ilman, että koneellinen valkoisia vaatteita saisi yllättävän vaaleanpunaisen värin yhdestä punaisesta sukasta ja kannustivat minua hoitamaan omia asioitani teini-iästä lähtien.
Kun muutin omilleni, kotityöt eivät olleet minulle mikään ongelma. Osasin myös maksaa laskut nettipankissa, laittaa ruokaa ja tehdä pieniä kodin "miestenhommia", eli osasin vaihtaa lampun tai sulakkeen ja isin ansiosta työkalutkin pysyivät käsissä. Tästä kaikesta saan siis kiittää vanhempiani, kiitos isi ja äiti!
Tätä samaa kasvatustapaa aiomme toteuttaa myös A-murun kanssa. Toivomme, että onnistuisimme kasvattamaan hänestä omatoimisen ja reippaan aikuisen.

Kotona A-muru saa halutessaan osallistua kotitöihin. Hänellä on oma pieni pölyrätti, jolla hän pyyhkii tasoja ja ovia. Hänellä on myös leikki-imuri, jolla hän imuroi, kun Isimies tai Avustaja imuroivat. A-muru saa osallistua myös ruoanlaittoon pilkkomalla sipulia ja paistamalla jauhelihaa sekä tietenkin myös leivontaan. 

A-muru pyyhkimässä keittiön kaappeja. A-muru on kuvissa 1,5-vuotias.
Kun A-muru oppi vajaa vuoden ikäisenä kävelemään, niin opetimme hänet viemään itse vaippansa roskiin. Samoihin aikoihin aloimme opettamaan myös, että lelut pitää kerätä leikkien jälkeen takaisin omille paikoilleen. Vähitellen tämä onkin alkanut onnistumaan, vaikka välillä uhmatuhma-taapero nostaakin päänsä esille ja ilmoittaa ettei ole todellakaan siivoamassa lelujaan, vaan alkaa leluterroristiksi ja levittelee lelunsa ympäri taloa, kuin pernaruttoa!
Meillä on myös se periaate, että jos A-muru sylkee ruokaa suustaan tai tahallaan pudottaa sitä lattialle, hän joutuu sen myös itse siivoamaan. Samalla tietenkin pyydetään anteeksi.
A-muru saa osallistua myös pyykkien ripustamiseen antamalla pyykkikoneesta märkiä pyykkejä minulle, Isimiehelle tai Avustajalle. 

A-muru, pikkukokkimme.
Leivontaa ja ruoan vahtimista! :) Kuvissa A-muru on noin 1,5-vuotias.
Taaperon kotitöihin osallistumisesta on mielestäni tärkeää tehdä hauskaa, eli hömpötellään ja hassutellaan, niin siivous kulkee siinä sivussa huomaamatta. A-muru on toistaiseksi tykännyt hurjasti pienestä siivoilusta, leivonnasta ja ruoanlaitosta.

Legojen kerääminen leikin jälkeen voi olla myös hauskaa! Kuva viime kesältä. :)
Emme mitenkään velvoita tämän ikäistä pientä lasta osallistumaan aktiivisesti kotitöihin, mutta koen että pieni osallistuminen aikuisten töihin on lapselle vain hyväksi, koska silloin hän kokee olevansa tarpeellinen, tärkeä ja oppii jotai uutta.

Haluan kuitenkin painottaa, että leikki on lapsen työtä ja erittäin tärkeää sellaista.

Mitä mieltä olette taaperon osallistumisesta kotitöihin? 

7 kommenttia:

  1. Kiinnitin erityisesti huomiota tuohon, että A-muru osaa viedä oman vaippansa roskikseen. Mikä on mielestäni todella hyvä ja kiva asia. Siinä lapsi saa olla sekä avuksi, että oppia mitä roskille tehdään.
    Ja erityisesti teillä siitä on varmasti apua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ei ole suinkaan oma ideani, vaan hyväksi todettu ja sitä kautta omaan käyttöön otettu idea. ;) A-murukin tuntuu tykkäävän tästä vieläkin, vaikka onkin jo isompi tyttö.

      Poista
  2. Hei, tuo kaappien luutuaminen voisikin olla hyvä idea :) Meidän 1v 8kk tykkää kovasti osallistua kotitöiden tekemiseen, mutta vielä on ollut vähän rajallista, että mitä kaikkea voi tehdä. Pölyjen pyyhintä pölyhuiskalla on hurjan hauskaa, ja tiskikoneen tyhjentäminen (muovikipot) on ihan parasta. Muovikippojen paikka on vielä sopivasti niin kaukana tiskikoneesta kuin keittiössä pääsee, niin väliä saa juosta monta kertaa edestakaisin :) Pyykkejä ei oikein malta ripustella apuna, lähinnä kiskaisee kassista äitin pikkupöksyt kaulaan ja lähtee juoksemaan ympäri taloa :D

    VastaaPoista
  3. Kiitos tästä kirjoituksesta!
    Miten käytännössä toteutatte esim tuon jauhelihan paiston? Joskus meidän 1,5v yritti mun sylissä hämmentää puuroa kun oli kiehumassa mutta ei oikein onnistunut, venkuroi sylissä, olisi halunnut liedelle, ottaa koko kattilan..
    Entäs tuo pölyjen pyyhintä, sylissäkö?
    Tämä äiti tarviisi vähän ohjeistusta.
    Leivottu on pari kertas yhdessä, pitääkin ensi viikolla ottaa se ohjelmaksi, kiitos muistuksesta että sitäkin voi yhdessä puuhailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on Stokken Tripp Trapp ja A-muru on seissyt sen päällä ja sekoittanut jauhelihaa, tosin hän on ollut silloin jo 2-vuotias ja hella on ollut pienellä. Uskon kun teidän pikkuinen vähän kasvaa, niin sitten sekoittelu saattaakin onnistua. :) A:lla on oma pieni pölyrätti, minkä kanssa hän seuraa minua ja pyyhkiin seiniä ja mitä tahansa.

      Olen innostanut A:ta leikin avulla pieniin kotitöihin. Hänellä on leikkihuoneessaan oma hella ja tiskiallas joilla leikimme usein. Vähitellen otin häntä enemmän mukaan kokkailuun ja kun A-muru kasvoi, hänelle tuli lisää omaa tahtoa ja näin ollen kokeilu oli helpompaa, kun hän tahtoi itse kokeilla. Leipominen on kuitenkin parasta touhuamista, mitä tiedän. :)

      Kaikkea hyvää teille ja kiva että tykkäsit postauksesta! Kävin kurkkaamassa blogiisi, pitää ehdottomasti vielä lukea lisää!Tuossa se on viereisellä välilehdellä odottamassa! ;)

      Poista
  4. Kiitos vastauksesta! Me koitetaan alkaa harjoittelemaan noita kotitöitä yhdessä. Ihan innostuin kun luin tämän sinun juttusi ja jo tånään leivottiin ja vähän pieniä siibousjuttuja yhdessä.

    Löysin vasta blogisi. Tosi kiva! Ja hirveesti mielenkiintoisia juttuja, en malttaisi lopettaa lukemista ollenkaan :) Jossain kitjoitit että teet "liikaa" noita Meidän päivä-juttuja, mutta musta ne on tosi kivoja! Lisää vaan niitä!
    Ja pakko vielä kommentoida, että todella hienoa kun tuot julki oman elämäsi, helppoa se ei varmastikaan ole. Ihanalta ja sitkeältä äidiltä vaikutat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kuinka mukava kuulla! :)

      Kiitos Tinka liini! Meidän päivä -postauksia on varmasti tulossa. ;)

      Poista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä, vaikka joskus vastaaminen voi kestää! Kiitos kommentistasi! ♥