sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Meidän päivä 4: itsenäisyyspäivä 2014

Eilen juhlittiin 97-vuotiasta itsenäistä Suomea. Itsenäisyyspäivä merkitsee minulle paljon, koska saamme sotiemme veteraanien ansiosta elää ja asua maassa, jossa on turvallista ja hyvä olla.
Meillä on sosiaaliturva, ilmainen koulujärjestelmä, hyvä terveydenhuolto...tätä listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään...Toki tähän meidänkin maahan mätiä omenia mahtuu, mutta monessa muussa maassa asiat ovat huonommin.
Olen kiitollinen saadessani olla suomalainen. Suomi on hyvä maa elää. Piste.

Itsenäisyyspäivä merkitsee minulle paljon myös sen vuoksi, että pappani, joka nukkui 11 vuotta sitten pois, taisteli vain 17-vuotiaana miehenalkuna itsenäisyytemme puolesta. Myös rakas, vuosi sitten kuollut mummuni eli sota-aikaa teini-iässä ja toimi kotirintamanaisena.

Kiitos sotiemme veteraanit, kiitos lotat, kiitos kotirintamanaiset. 

Meidän itsenäisyyspäivä 2014

 
Itsenäisyyspäivämme alkoi aamulla kello 07:30 A-murun iloisella "huomenta" -huudolla. Oli minun vuoroni nousta, joten lähdin A-murun kanssa alakertaan. Tällä kertaa nousin kuitenkin mielelläni, koska muistan vain sen, että aloin nukkumaan ja aamulla heräsin A-murun huomeniin. Olin siis nukkunut kuin pieni possu, sikeästi ja tasaisesti koko yön.
Jätimme Isimiehen siis nukkumaan ja hissittelimme alakertaan.

Alakerrassa laitoin A-murun heti potalle, mutta vaippa oli sen verran märkä, että arvasinkin pottaulun olevan turhaa.
A-muru jäi olohuoneeseen katsomaan lastenohjelmia siksi aikaa, kun minä tein hänelle aamupuuroa. Hän toivoi jälleen kerran puuronsa päälle vadelmia. Kun sain puuron valmiiksi, jätin sen jäähtymään ja kysyin A-murulta onko hän katsonut vielä mitä tonttu on tuonut joulusukkaan ja kurkannut mitä joulukalentereiden luukkujen takaa paljastuu.
Voi sitä lapsen riemua, kun tonttu oli jättänyt itsenäisyyspäivän kunniaksi hieman isomman yllätyksen.


Joulusukan ja -kalentereiden tutkimisen aikana A-murun aamupuuro oli jäähtynyt ja A-muru napsi vielä hieman kohmeisia vadelmia puuron päältä ennen kun aloimme syömään. Autoin A-murun aamiaisen kanssa, jonka jälkeen letkutin lääkkeet ja laitoin päivän ensimmäisen letkuruoan tippumaan.


Aamiaisen jälkeen menimme yhdessä olohuoneeseen katsomaan aamun viimeisiä lastenohjelmia. Samalla päivitin blogin joulukalenterin kuudennen päivän.

Kesken lastenohjelmien A-muru alkoi kovalla kiireellä riisumaan pyjamaansa ja halusi jo kovasti pukeutua tontun tuomaan juhlamekkoon ja sukkahousuihin, joten siirryimme aamutoimille.

Itsenäisyyspäivän asumme näyttivät tältä:

A-muru: Mekko: Next / Sukkahousut: KappAhl / Tonttulakki: Halpa-Halli.
Minä: Toppi: Only / Neuletakki: Vero Moda / Leggarit: Vila.
Aamutoimien ja pukemisen jälkeen koristelimme A-murun kanssa hänen leikkihuoneensa pienen joulukuusen. Koristelu oli A-murusta hurjan hauskaa ja koristeita olisi mennyt vaikka koko laatikollinen, jos hän olisi saanut päättää. :)
Koristelun jälkeen A-muru  jäi leikkimään huoneeseensa ja minä neuloin A-murun villasukan loppuun. Tässä vaiheessa Isimieskin heräsi ja alkoi tekemään itselleen aamiaista.

Tonttutyttömme työn touhussa.
Kohta se on valmis... ;)
Kello 10.30 oma ruokani oli tippunut ja aloin tekemään A-murulle ja Isimiehelle lounasta. Jääkaapissa oli jauhelihaa, joten tein A-murun lempiruokaa, eli lihapullia.

A-murun parhaat lihapullat:

- 1 sipuli
- 400g jauhelihaa
- 2 näkkileipää
- loraus maitoa
- 1 muna
- mausteita oman maun mukaan. Itse laitoin jauhelihamaustetta, pippuria, suolaa ja paprikamaustetta.

1. Murenna näkkileivät kulhoon.
2. Kaada loraus maitoa päälle ja anna näkkäreiden turvota.
3. Lisää näkkärimaitoseokseen silputtu sipuli, kananmuna ja mausteet. Sekoita ja tarkista maku.
4. Lisää lopuksi jauheliha ja pyörittele tasakokoisiksi palleroiksi.
5. Paista uunissa 200 asteessa n. 15 minuuttia.

Lihapullien lisukkeena oli perunaporkkanamuusia ja paprikasiivuja.

Kun lihapullat, perunat ja porkkanat kypsyivät minä viimeistelin ja julkaisin tämän jouluisen postauksen.

Onnellinen herkuttelija! 
Kello 11.30 ruoka oli valmista ja kutsuin Isimiehen ja A-murun syömään. Samalla laitoin päivän toisen ruoka-annokseni tippumaan. Ruoka maistui Isimiehelle ja A-murulle hyvin, jonka jälkeen olikin koko perheen päiväuniaika. Ennen päiväunia A-muru kävi kuitenkin kokeilemassa pottaonnea ja tällä kertaa onnea oli. Sehän oli siis tarran paikka ja jo hyvin täyttynyt A-murun onnistumiset -tarrataulu sai jälleen uuden tarran.
A-muru nukahti päiväunille suhteellisen helposti ja olimmekin koko perhe untenmailla 1,5 tunnin ajan. Voi että teki hyvää!

Päiväunien jälkeen söimme välipalaa, laitoin päivän kolmannen ruoka-annoksen tippumaan ja sen jälkeen pieni leipuritonttu A-muru pääsi leipomispuuhiin! Voi tätä olinkin odottanut koko päivän! ;)

Leipuritonttu työn touhussa. Lopputulosta piti tietenkin maistaa ja oli kuulemma hyvää! ♥ Huomatkaa keskimmäisen kuvan posetus! :D
Valmista tuli! Etualalla näkyvällä lautasella on A-murun ihan itse tekemiä piparkakkuja.
A-muru nautti leivonnasta aivan hurjasti, äitiinsä tullut! ;) Piparkakkutaikina maistui A-murun mielestä superhyvälle ja sitä syötiin jatkuvasti lukuisista kielloista huolimatta. Pipareiden leipominen oli selvästi A-murusta mukavampaa kuin joulutorttujen, koska hänen mielestään luumuhillo haisi yököttävän pahalle. Hän siis oikeasti yökki. :D
Leivonnan jälkeen huomasin, että kello on melkein neljä, joten aloin kiireesti valmistamaan päivällistä. Samalla letkutin päivän neljännen ruoka-annoksen.
Itsenäisyyspäivän kunniaksi minulla oli naudan ulkofileepihvejä jääkaapissa, joten paistoin ne nopeasti pannulla ja Isimies ja A-muru pääsivät syömään. Lämmitin varmuuden vuoksi A-murulle lounaalla olleita lihapullia, koska epäilin ettei pihvi uppoa meidän tonttuun, ja oikeassa olin. Minun oli tarkoitus tehdä lisukkeeksi lohkoperunoita, mutta leivonnassa aika hujahti niin yllättäen, joten Isimies ja A-muru saivat tyytyä lounaalta jääneeseen muusiin.


Isimiehelle ruoka maistui hyvin, mutta A-murulle ei niinkään. Siihen saattoi olla syynä muutama ylimääräinen pala piparkakkutaikinaa. ;)

Päivällisen jälkeen lähdimme ulos melkein tunniksi. Isimies laittoi saunan päälle ja minä jätin uuniriisipuuron uuniin kypsymään. Ulkona kävimme kävelyllä ja ihmettelimme vanhan tuttavamme kotirusakkomme jyrsimiä omenapuunrunkoja (Isimies unohti laittaa verkot paikoilleen...) ja jäistä nurmea, joka narskui hassusti pyöriksen renkaiden ja A-murun kenkien alla. Myös täysikuu kiinnosti A-murua hurjasti.

Kun tulimme sisälle sauna oli lämmennyt juuri sopivasti ja koko talossa tuoksui riisipuuro. Otin uunipuuron pois uunista ja menimme saunaan.
A-muru tykkää kovasti käydä saunassa! Käymme yleensä kerran viikossa saunassa ja muuten A-muru käy vain pesulla, mutta joka kerta kun menemme pesulle hän kysyy pääsisikö myös saunaan. :)
Meillä on aivan ihana sauna, jonka lauteet on suunniteltu siten, että lapsen punkka mahtuu sopivasti keskilauteelle ilman putoamisvaaraa lattialle tai kiukaalle. A-muru viettääkin aina saunahetkemme punkassa kylpyankkojen kanssa uiskennellen.

Saunan jälkeen kello olikin jo seitsemän ja oli iltapalan aika. Tarjosin ensin A-murulle uunipuuroa, mutta se ei kelvannut, joten keitin hänelle samaa tylsää kaurapuuroa, kuten aamullakin. Niin ja jälleen hänen toivomuksestaan vadelmien kanssa. ;)
Voin kertoa, että viime kesänä pakastetut vadelmat on syöty kohta niin meidän kuin mummolan pakastimista!



Iltapuuron jälkeen olikin sitten jo iltatoimien aika ja pian hissittelimmekin A-murun kanssa yläkertaan nukkumaan.
Päivä oli ollut A-murulle aktiivinen leivonnan ja ulkoilun vuoksi, joten A-muru nukahti suhteellisen helposti kello 20.30. Samalla letkutin päivän viidennen ruoka-annoksen.


Kyllä  nukkuva lapsi on maailman kauneinta katsottavaa. ♥ Äidin ja isin rakas.
Huomatkaa, että A-muru pitää edelleen kiinni Nuuskamuikkusen kädestä. Niin söpöä.

Kun A-muru nukahti, herkuttelimme Isimiehen kanssa vielä jäätelöllä, katsoimme Linnan juhlia ja minä tein samalla tätä postausta. Päivän viimeisen annoksen letkuruokaa sain tiputeltua hieman ennen puoltayötä, joten tällä kertaa ruokailu ei mennyt yömyöhälle! ;)

Itsenäisyyspäivämme oli siis varsin perinteinen lauantaipäivä, mutta isommalla merkityksellä.

Taidan tykätä aivan liikaa tällaisista meidän päivä -postauksista, koska huomasin juuri, että tämä on jo toinen samanlainen postaus samalle viikolle, ups!
Lupaan etten enää tänä vuonna tee yhtään meidän päivä -postausta!

Miten te vietitte itsenäisyyspäivää ja mitä se teille merkitsee?

Ps. Lopuksi vielä pieni sneak peek meidän kodin jouluilmeestä. Siitä on tulossa myöhemmin oma postaus. ;)




1 kommentti:

  1. Täälläkin vietettiin itsenäisyyspäivän aamua piparinleivonnan parissa. :) Aivan ihana punainen mekko A-murulla ja mahtava poseeraus essu päällä! Sulle on haaste mun blogissa! :)

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä, vaikka joskus vastaaminen voi kestää! Kiitos kommentistasi! ♥