perjantai 7. marraskuuta 2014

Matkalla: Turkki, Side

Kävimme ihanalla perhelomalla tämän vuoden huhtikuussa Turkin Sidessä.
Moni saattaa ajatella, että matkustelu perheenä ja vielä pyöriksen kanssa on mahdoton yhtälö, mutta ei se oikeastaan ole, kun asioista ottaa selvää ajoissa ja varautuu mahdollisiin ongelmiin...Ja on paljon apua matkassa! ;)

Turkki on lomakohteena hyvä perhekohde, mutta myös erittäin invaystävällinen. Olemme Isimiehen kanssa olleet Turkin Alanyassa kahdesti ennen A-murun syntymää, joten maa oli meille jokseenkin tuttu, myös pyöriksen kannalta.
Tämä matka olikin A-murun ensimmäinen ulkomaanmatka. Matkalla meidän mukana oli täti, kummisetä, eno ja isovanhemmat.

Mitä meidän piti huomioida matkalle lähtiessämme? Tietenkin perinteiset: passit (ja hammasharjat, sori oli pakko! :D)  ja rokotukset, mutta minun kohdallani huomioitavaa oli enemmän.

Koska minulla on tahdistimeen verrattava laite selkäytimessä ja sen virtalähde vatsassa, tarvitsin todistuksen siitä turvatarkastusta varten, koska laite sisältää metallia ja se aiheuttaisi hälytyksen turvaporteissa. Toki pyöriksessäkin on metallia, mutta siinä tilanteessa, jos "käsikopelotarkastuksessa" akku olisi tuntunut vatsanahan alla, olisin saattanut joutua hieman syvällisempään käsittelyyn.
Pyörätuoli on myös hyvä vakuuttaa, koska se pakataan ruumaan matkatavaroiden kanssa. Vahinkoja sattuu ja tuoleja on palautunut omistajilleen mutkalle vääntyneinä, mutta minun pyörikseni on joka kerta selvinnyt naarmuitta lentomatkoista.
Hotellin pitää olla liikuntarajoitteisille sopiva, mielellään hotellihuone invahuone, jos tämä on mahdollista. Viime reissullamme meillä ei ollut invahuonetta, koska kyseessä oli erittäin nopea päätös lähteä reissuun, muttei kuitenkaan äkkilähtöön verrattavissa oleva tilanne.
Pyörätuolista pitää ilmoittaa myös joko matkanjärjestäjälle tai lentoyhtiölle. Meidän tapauksessamme ilmoitimme asiasta matkanjärjestäjälle ja he Finnairille. Muistaakseni Finnairilta otettiin minuun sähköpostitse yhteyttä ja lähetin heille pyörikseni mitat ja painon. Tämän ansioista lentokentällä osattiin varautua saattopalveluun, eli minut vietiin koneeseen erikoispyörätuolilla aivan omalle penkille asti.
Jos käytössä on voimakkaita kipulääkkkeitä, niin siitäkin on hyvä olla olemassa jonkinlainen lääkärintodistus. Edellisellä reissullamme söin voimakkaita kipulääkkeitä (aikaa ennen stimulaattoria), joten sain lääkäriltä todistuksen lääkkeiden tarpeesta, etten jäisi tullissa "kiinni" huumausaineiden hallussapidosta ja kuljetuksesta. Todistusta en kuitenkaan tarvinnut sillä reissulla.

Matka alkoi, kun lähdimme kotoamme junalla päivää ennen lentoa kohti Helsinkiä. Matkustimme junalla ja Helsingin paikallisbusseilla, että pääsimme varaamaamme lentokenttähotelliin yöksi.

Matkalla aurinkoon...
Lentokentälle minua varten oli varattu tosiaan ennakkoilmoituksen ansiosta saattopalvelu, eli pääsin koneeseen avustajani ja perheeni kanssa ensimmäisenä. Minut kuskattiin omalla pyöriksellä putkea pitkin lentokoneen ovelle, josta siirryin lentokoneen istuimien väliin sopivalle kapealle pyörätuolille, jolla minut vedettiin sitten omalle paikalleni. Kaikki tämä oli oikein sujuvaa.

Minua jännitti kamalasti, miten A-muru reagoisi lentokoneen nousuun ja laskuun. Olin varautunut apteekista ostettavilla painetta tasaavilla korvatulpilla, mutta eihän A-muru niitä suostunut pitämään. Mukana oli myös herkkupusseja, joista A-muru sai imeä sosetta ja samalla tulee nieleskeltyä, niin korvat pysyisivät auki. Nousu sujuikin täysin ilman ongelmia, mutta laskussa neiti hieman hinkkasi korviaan, mutta ei itkenyt ollenkaan. Olo näytti olevan kuitenkin hieman epämukava. Huomion kiinnittäminen maisemiin auttoi tähän hyvin ja lopulta laskeutuminen sujui hyvin ja äitikin sai vihdoin maankamaralla hengittää! ;)

Kun lentokoneen ovi avattiin, odotimme muiden matkustajien poistumista koneesta kunnes Antalyan lentokentän saattopalvelu saapui. Kaikki sujui jälleen yhtä sujuvasti, kun Helsinki-Vantaan päässä, mutta kielimuuri vain meinasi haitata hieman, koska kun siirryin lentokoneesta päästyäni omaan pyörikseeni, saattaja alkoi työntämään minua hurjaa vauhtia lentokentän sisätiloihin. Yritin siinä kertoa hänelle, että odotan perhettäni ja kiitos pärjään kyllä, englanniksi, mutta sain vain vastaukseksi hymyjä. :D No perhe juoksi perässämme sitten putkea pitkin ja olimme taas yhdessä  ja tapasimme loput matkaseurueestamme.

Matkalaukkujen metsästyksen ja passien leimaamisen jälkeen suuntasimme ulos, lämpimään ihanaan Turkin Antalyaan. Ilma oli hieman kostea ja lämpötila oli reilu + 20 astetta, mutta se tuntui selvästi lämpimämmältä. Aiemmat reissut Turkkiin olemme tehneet lokakuussa, jolloin lämpötila oli +25-30 asteen välissä, mutta en oikeastaan huomannut mitään eroa näihin lämpötiloihin. Ainoa selkeä ero oli se, että huhtikuussa Turkin luonto oli kaunis ja vihreä, ei auringon polttamaa nurmea ja kuolleita puita, mitä aiemmilla reissuillamme näimme. Jatkossakin, jos suuntaamme Turkkiin matka-ajankohta olisi ehdottomasti huhti-toukokuussa!

Kun löysimme matkaoppaamme ja saimme tietää bussimme numeron, alkoi reilu tunnin matka kohti lomakohdettamme Sideä ja hotelliamme. Meillä oli varattuna Sidestä upea 5 tähden hotelli All Inclusivellä. Aiemmilla reissuilla meillä oli vain aamiaistarjoilu ja söimme ja joimme lounas- ja päivällisaikaan eri ravintoloissa, mutta voin kertoa että All Inclusive tuli paljon halvemmaksi kuin ravintoloissa syöminen. Siihen sisältyi aamiainen, kaksi lämmintä ateriaa, snacks-bar, jos muka olisi ollut aterioiden välissä nälkä, herkkukahvilan erikoiskahveilla ja toinen toistaan herkullisemmilla leivonnaisilla sekä kaikki juomat aina vedestä alkoholiin.
Toinen hyvä puoli All Inclusivessä oli se, ettei tarvinnut miettiä jokaisen kuppilan kohdalla hygienia-asioita,  kun kerran söi koko viikon aina samassa paikassa. Toisaalta voihan sen ruokamyrkytys hotellin ravintolastakin tulla, mutta sittenpä tietää mistä sen sai! ;)
Huonona puolena pelkästään hotellissa syömisessä voisi pitää sitä, että ruokiin voisi kyllästyä, mutta ainakin meidän hotellissamme oli niin laaja valikoima erilaisia ruokia, sekä joka ilta vaihtuva erikoisruokatiski, jossa oli vaihtelevasti erilaisia ruokia aina pastabuffetista kokonaiseen tonnikalaan, eli kyllästymään ei päässyt!
Ravintolassa oli laajat valikoimat myös jälkiruokia. Oli leivoksia, juustokakkua, suklaakakkua, erilaisia keksejä ja paikallisia jälkiruokia. Näiden makeiden herkkujen lisäksi oli juustopöytä ja hedelmätarjoilu.
Kaikki juomat tarjoiltiin aamiaiselta illalliseen pöytiin ja tarjoilijat kiertelivät jatkuvasti keräämässä tyhjiä lautasia pöydistä pois ja täyttämässä juomalaseja. Tarjoilu siis pelasi.

A-murua turkkilaiset suorastaan jumaloivat, mutta ihmekös tuo. ;) A-muru ei kovin välittänyt ihailusta, koska monet, varsinkin vanhemmat turkkilaismiehet, tulivat suorastaan iholle. Nipistelivät poskista, pusuttelivat ja silittelivät A-murun kauniita vaaleita hiuksia.

Hotelli oli erittäin kaunis ja huoliteltu kokonaisuus. Mihin tahansa katsoi, joka nurkka oli viimeisen päälle sisustettu ja tarkasti mietitty ja siellä oli todella siistiä. Hotellin viihtyvyyteen oli panostettu aina lapsiin asti. Leikkitilat olivat mahtavat, sekä uima-altaita oli useita. Lasten allas oli iso ja viihtyisä, sekä aikuisille oli jopa kolme erilaista uima-allasaluetta. Lisäksi hotellista löytyi kolme Ála carte ravintolaa, sauna, kuntosali, spa-osasto sekä sisäuima-allas.

Säät suosivat koko loman. Lämpötila nousi yhtenä päivänä lähes +30 asteeseen, mutta se tuntui paljon kuumemmalta. Testasimme hamamin, eli turkkilaisen sauna, johon kuului pesu, kuorinta, vaahtopesu, hieronta ja kasvohoito. Ah, se oli ihanaa! Tämän jälkeen rusketuskin tarttui paremmin. ;) Suosittelen!

Hotelli oli invaystävällinen ja työntöapua sai heti kun sitä tarvitsi. Invahuoneita siellä ei tosiaan ollut lainkaan, mutta huoneet olivat  tilavia, mutta eivät kuitenkaan täysin soveltuneet pyörätuoliasiakkaille. Konttasin huoneessa, mutta ei se minun tai kenenkään muunkaan lomaa pilannut!

Hotelli- ja ranta-alue.
Hotellimme sijaitsi merenrannalla ja siihen kuului oma ranta-alue, kuten alueen kaikkiin hotelleihin. Hotelliltamme oli n. 10 minuutin matka autolla tai tunnin matka kävellen kaunista rantabulevardia pitkin Siden keskustaan "osta suomineito, halpa hinta, hyvä laatu" -myllytyksen keskelle.
Sidessä lomakohteena oli se hyvä puoli verrattuna aiemmin koettuun Alanyaan, että bazaarit ja piraattikaupustelijat eivät ole aivan hotellin lähellä, vaan pidemmän matkan päässä.
Turkkilaiseen ostosparatiisiin kuuluu tietenkin olennaisena osana myös tinkiminen, eli kaupoissa saattoi sen vuoksi vierähtää tovi ja toinenkin.

Ihana ja historiallinen Side.
Side on lomakohteena historiallinen antiikin aikaisten raunioiden vuoksi. En päässyt valitettavasti kamalan lähelle näitä upeita raunioita, koska alue oli peitetty pyöreillä pikku kivillä, niin pyörätuoli ei yksinkertaisesti liikkunut siellä, vaan eturenkaat porasivat kivien joukkoon alta aikayksikön. En halunnut tappaa Isimiestä tai isääni ja pakottaa heitä lykkäämään minua niska limassa raunioiden sekaan, vaan tyydyin kuvaamaan telezoomilla raunioita hieman kauempaa. Voi VAU!

Matkamuistoksi ostin yhdessä kuvakollaasin kuvassa näkyviä saviastioita. Arvostan paikallista käsityötä suuresti ja saimme onneksi tuotua ehjänä savikulhon Suomeen asti!

Loma oli ikimuistoinen ja toivon että pääsemme pian taas reissuun! Sen kuitenkin tajusimme reissulla, että ilman A-murun isovanhempia ja tätiä, enoa tai kummisetää emme olisi pärjänneet ollenkaan matkakohteessa pienen lapsen kanssa. Apukäsiä oli aina tarjolla ja hoitoapuakin tarvittaessa, jos halusimme Isimiehen kanssa henutella auringonlaskua katsellessa! ;)

Seuraava reissu tehdäänkin sitten toisten isovanhempien kanssa!

Oletteko te matkustelleet taaperon tai vauvan kanssa?

2 kommenttia:

  1. Kiva postaus :) Tästä voi olla niille apua, ketkä itse haluavat matkustaa pyörätuolin kanssa. Kiva ku ihmiset on noin auttavaisia. Ja ihanaa myös ku et anna minkää estää sua elämästä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva Niina kun tykkäsit! <3
      Toivottavasti on apua jollekin! ;)

      Poista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä, vaikka joskus vastaaminen voi kestää! Kiitos kommentistasi! ♥