maanantai 20. lokakuuta 2014

Rakkauskaupunkimme, Oulu

Oulu, ihana kaupunki, Isimiehen opiskelukaupunki, kaupunki, jossa sijaitsi meidän ensimmäinen yhteinen koti.

Nytte Ku äiti kellaa -Selina kokkeilee muistella Oulun murretta ja (kokkeilee) käyttää sitä koko postauksen kirjottamiseen! Saapi nähä, miten tässä käy! ;)

Assuimme Oulussa kuus vuotta, kuus ihanaa vuotta. Oulusta tuli meijän koti, olihan se meijän ensimmäinen kotikaupunki, sielä oli meijän ensimmäinen oma vuokra-asunto ja se oli meijän ensimmäinen askel kohti aikuisuutta.

Ihastuin Ouluun heti muuttomme jäläkeen. Oulu on kaunis kaupunki, jossa on ylipisto suolla, kirjasto meressä, satama maassa ja minun lissäämäni, ilimassa haisee raha! (paperitehtaat.)
Oulussa ajetaa onnikoilla ja tervehittään ilosesti kaupoissa ja kuppiloissa.
Oulu on ihana kaupunki, meijän rakkauskaupunki!

Minun ja Isimiehen ensimmäinen oma vuokra-asunto oli kerrostalossa sijaitseva kaksio, pieni ja sievä. Jouvuimme kuitenkin muuttamaan pian isompaan asuntoon, ku sairauteni paheni ja löysimmeki noppeesti uuen asunnon, omalla saunalla ja pienellä takapihalla. Tässä asunnossa vierähti viis vuotta, jonka aikana Isimies luki itelleen ammatin Oulun yliopistossa.

Meijän tummanpuhuva vuokra-asunto Oulussa. Nyt meijän uuessa kodissa värimaailma on muuttunut, mutta sama (huono) sova on pysyny! ;)
Ookko nää käyny koskaan Oulussa? Minusta Oulussa on parasta tori ja Toriranta. (Ja tietty Oulussa asuvat rakkaat ihimiset!)
Torirannassa on ihania aittoja, joissa myyään käsitöitä ja tietenkin aito ja oikea Toripolliisi, jonka eessä turistit ikuistavat aina ittensä valokuvviin sekä kauppahalli, josta voi hakkee arkeen pientä luxusta.

Oulun kauppahalli ja Toripolliisi. Meikä muka assui Oulussa melekeen 6 vuotta, enkä konneella ole yhtään kuvvaa kummastakaan. Onneksi on Google! ;)
Istuimme monesti Torirannassa porisemassa ystävien kanssa ja nautiskelemassa jäätelöä. Myös vappuhulinoita on vietetty Torirannassa ja ihanassa Ainolan puistossa.
Ainolan puisto on ehottomasti näkemisen arvonen paikka kaikkine ihanine siltoineen ja maisemineen. Myös Oulun perinneruoka, rössypottu, kannattaa testata! ;) Suosittelen Pikisaaren Sokeri-Jussia!

Syksyisiä kuvia Ainolan puistosta. Pongattiin sielä A-murun kanssa ankkoja!
Oulua ei turhaan kututa Pohjosen pääkaupungiksi, varsinkaan nyt ku sinne on tulossa vaikka mitä uutta! Koko minun muistama keskusta on laitettu lähes uusiksi ja nyt myös rakastamaani Torirantaan ollaan puuttumassa. Lisäksi Ouluun on pian tulossa myös Ideapark. Muutosken tuulet puhaltavat siis Pohjosessa!
Oulu on siis muuttunu palijo näijen nelijän vuojen jäläkeen, jolloin muutimme pois Isimiehen työn perässä. Kuitenkin aina kun menemme Ouluun tapaamaan ystäviämme, rakkaus kotikaupunkiimme syttyy uudelleen ja vannomme pian muuttavamme takasi! ♥ Ehkä joskus, ken tietää.

 Lissää Oulun murteesta voitte lukea täältä.



Pittää tunnustaa, että tää Oulun murre on sen verran jääny muuton jäläkeen huonolle käytölle, että jouvuin pyytämään apuja tämän postauksen tekemisseen oululaiselta ystävältäni. ;)
Ja jos sielä ruutujen toisella puolella on oululaisia kauhistuneita murrepolliiseja, saa antaa meikän yrityksestä pallautetta! ;)

Ps. Kysykää, jos on kysyttävvää! ;)

Onko teillä rakkauskaupunkia?

1 kommentti:

  1. On! Iki-ihana Tampere! Ja Rovaniemi tulee hyvänä kakkosena :)

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä, vaikka joskus vastaaminen voi kestää! Kiitos kommentistasi! ♥