perjantai 24. lokakuuta 2014

Kysymyspostauksen vastaukset

Vastaukset:

- Miten äitiys on muuttanut sinua? Tähän on vaikea vastata yksiselitteisesti, mutta kokeillaan.
Äitiys on tehnyt minusta äidin. Sellaisen, josta haaveilin pitkään. Olen ylepeä siitä, että saan olla äiti omalle pienelle A-murulleni. Äitiys on myös helpottanut stressiä ja tavallaan sairauden aiheuttamia ongelmia. Enää ei ole aikaa käpertyä itseensä, kun sattuu kovasti, vaan ympärillä pyörii jatkuvasti pieni ihme, josta olen kiitollinen. Hän pitää minut Isimiehen kanssa pinnalla. <3

- Kuinka A-muru suhtautuu sairauteesi? A-muru suhtautuu sairauteeni hyvin. Toki hän väkisinkin kärsii kun olen sairaalassa, mutta esim. pegin A-muru on ottanu todella hyvin. A-muru puhuukin "pipistä" ja avustaa ruokien letkuttamisessa. Koen, että A-muru pitää minua sairaudestani huolimatta normaalina aikuisena. Toisaalta, hän ei taida vielä ymmärtää, että on olemassa toisenlaisiakin äitejä, terveitä äitejä.

- Mistä haaveilet tällä hetkellä? Haaveilen erilaisista pinnallisista asioista kuten uudesta kamerasta, uudesta sohvasta ja keittiöremontista. Isoin haave on kuitenkin saada A-murulle pikkusisarus lähivuosina.

- Meinaatko vielä jossain vaiheessa opiskella itsellesi ammatin? En. Tärkein ammattini on olla äiti A-murulle. Aluksi meinasin, että opiskelen itselleni ammatin, mutta koin että turhaa minä opiskelen monta vuotta, että olisin "joku". Minä olen minä, vaikka olenkin vain peruskoulupohjalta elämässä mukana, enkä tarvitse siihen tutkintoa.

- A-muru on onnekas, kun saa olla päivät kotona. Oletko harkinnut jossain vaiheessa laittavasi neidin hoitoon? Olemme harkinneet hoitopaikkaa, aluksi osapäiväisenä, mutta myöhemmin kokopäiväisenä. Tämä ei johdu siitä, ettenkö pystyisi häntä kotona hoitamaan, mutta koemme, että lapselle olisi tärkeää päästä ikäistensä seuraan, eikä kasvaa pelkästään minun, Isimiehen ja Avustajan hoidossa. Olen kuullut sanottavan, että kun lapsi saa olla kotona, se on parasta mahdollista hoitoa, mutta päivähoidossa A-muru oppisi jakamaan, voittamaan ja häviämää ja ymmärtämään muita ikäisiään. Minä kun en voi oiken taantua yhtäkkiä kaksveen tasolle. ;)
Käymme satunnaisesti seurakuntamme päiväkerhossa tapaamassa muita lapsia ja A-muru leikkii koko kerhoajan muiden lasten kanssa. Äitiä ja Avustajaa ei edes huomata! :)

Kiitos kysymyksistä ja postausideoista! Ne tullaan toteuttamaan. :)

Haluaisitteko jatkossakin kysymyspostauksia, vai oliko tämä turha täytepostaus? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti on minulle tärkeä, vaikka joskus vastaaminen voi kestää! Kiitos kommentistasi! ♥