lauantai 24. helmikuuta 2018

Sairaat, pysykää kotona!

Nyt eletään keskellä virustautien parhainta tai pahinta sesonkia - riippuu ajatteleeko asiaa niljakkaiden virusten vai sairastuneiden kannalta. Virukset tarttuvat helposti aivastelemalla, vuotavia neniä niistämällä ja huonolla käsihygienialla. Niin ja kun tähän lisätään ihmisten ajattelemattomuus, soppa on valmis. Sairaat, pysykää kotona! 


Kun kuume nousee ja vatsassa kiertää, kukaan teistä ei ole korvaamaton. Työpaikalla selvitään varmasti tai sitten se työmäärä vain odottaa kiltisti sinua, kun olet toipunut - täysin toipunut, vietettyäsi kotona oireiden hellittäessä ainakin yhden oireettoman päivän. Monelle kotiäidille ja -isälle tärkeässä perhekahvilassa on varmasti seuraavallakin viikolla se sama tuttavaperhe, joiden kanssa voitte juoda kahvia ja parantaa maailmaa samalla, kun lapsenne leikkivät. Voitte vaikka jutella siitä kamalasta influenssasta, jota perheessäsi sairastetaan juuri nyt. Kouluissa voidaan varmasti järjestää tukiopetusta lapsellesi, joka ehkä jää rajun oksennustaudin takia hetkellisesti muista jälkeen, mutta joka sairastaa ja toipuu rauhassa kotona, ja vähentää siten mahdollisuutta siihen, että sama tauti kiertää koko luokan ja opettajan läpi. Se, että oksentaa vain kerran ei tarkoita, etteikö tartuttaisi tautia enää. Sekin jo riittää, että yhdellä perheessä on tauti ja silloinkin voit tahtomattasi ja täysin oireettomana tartuttaa jonkun.

Jos juuri nyt mietit, lähtisitkö kuitenkin töihin kuumemittarin näyttäessä 38 astetta, mutta sinun kokiessa olevan vielä ihan hyvässä työkunnossa, mieti vielä hetki. Mieti niitä perheitä, joiden lapsella on heikentynyt vastustuskyky sairauden tai kehitysvamman vuoksi. Mieti sitä lasta, joka ei pääse katsomaan sisarustaan sairaalaan hänen rankkojen syöpähoitojen takia, jos tartutat bussissa tautisi häneen. Mieti pieniä vastasyntyneitä, joiden keuhkot eivät vielä kestä kantamaasi virusta, joka voi olla heille kohtalokas, vaikka sinulle se ei todennäköisesti ole. Ja pitkäaikaissairaita, elinsiirtopotilaita, vanhuksia...niin ja mieti vaikka meidän perhettä, joka yrittää suojata lastaan hengitystieinfektioilta, jotka vievät hänet lähes aina sairaalahoitoon sairauden runtelemien keuhkojen heikkouden ja infektioastman vuoksi. Toivottavasti heräsit ja jäit kotiin. En kuitenkaan tarkoita, että  toimimalla toisin juuri sinä tartuttaisit jonkun vakavasti sairaan, mutta toivon, että sinä tai joku muu samaa infektiotautia sairastava miettisi asiaa tarkemmin. Toivottavasti paranet pian!




On varmasti sanomattakin selvää, että L-murun rankka alku kummittelee näin pahimpaan infektioaikaan mielessäni paljon. Tähän pelkoon ei auta ollenkaan mediassa jatkuvasti esillä olevat influenssatilastot ja tieto siitä, kuinka monta influenssa B tartuntaa Suomessa on todettu - sitä influenssatyyppiä, jota lapseni saamassa rokotuksessa ei ole riittävästi.  Hän sairastui vastasyntyneenä aivan tavallisen flunssaviruksen seurauksena niin vakavasti, että oli menehtyä ja saman vuoden lopulla epidemiaksi villiintyneeseen RS-virukseen, joka vei hänet jälleen hengitystukeen sairaalan infektio-osastolle. Ensimmäinen sairastettu virustauti jätti jälkensä hänen keuhkoihin, joten astmaatikkona jokainen infektio on vaikeampi ja siksi pyydän, huomioikaa sairaana hänet ja tuhannet muut infektioastmaatikot, jotka elävät samanlaisen pelon kanssa! Peskää käsiänne huolellisesti, aivastakaa hihaan ja pysykää kotona taudin ollessa pahimmillaan ja vielä yhden ylimääräisen terveen päivän, vaikka kokisittekin itsenne jo täysin terveiksi. Tiedän, että infektiot ovat tänä vuonna kestäneet todella pitkään, jopa useita viikkoja, mutta pahimpien oireiden aikana ei todellakaan tarvitse kyläillä, hakea sitä suurperheen maitokuormaa jääkaappiin nenän vuotaessa solkenaan ja nousevan kuumeen jyskyttäessä päässä. Vältelkää oireiden aikana perheitä, jossa on vauva tai vakavasti sairaita lapsia. Tehkää palvelus myös itsellenne ja hoitakaa itsenne kunnolla kuntoon, käykää lääkärissä taudin pitkittyessä ja levätkää kunnolla, niin voitte säästyä ikäviltä jälkitaudeilta!






















Selina



Oletko sinä onnistunut välttämään influenssan ja muut liikkeellä olevat taudit?

perjantai 23. helmikuuta 2018

L-murun 1-vuotissynttärit: kivat kirahvi-synttärit



Tästä ajatuksesta aloimme suunnittelemaan pari kuukautta sitten L-murun ensimmäisiä syntymäpäiviä, joita juhlimme iloisen yksivuotiaamme kanssa tammikuun lopussa.


Kuopuksemme synttäreitä juhlivat kanssamme isovanhemmat, kummit ja lähimmät sukulaiset. Vaikka kutsuimme vain sukulaisia, juhlijoita oli lopulta yli parikymmentä, joten järjesteltävää riitti niin leipomisen kuin muidenkin tarjoilujen osalta. Onneksi sain paljon apua L:n toisista kummeista, jotka tulivat jo päivää ennen meille ja kaksossiskostani, joka tuli paria tuntia ennen juhlien alkua viimehetken avuksi. Yhdessä saimme kaikki valmiiksi hyvissä ajoin ennen ensimmäisten vieraiden saapumista.




Tarjoiluissa luotin samaan comboon kuin aiemmissakin järjestämissäni juhlissa. Mielestäni on tärkeää, että juhlatarjoiluista löytyy myös suolaista tarjottavaa makean vastapainoksi, joten kaksossiskoni teki mielettömän herkullisia pikkupizzoja ja minä tein hieman ohjetta muunnellen herkullisen lohi-juustokakun. Lisäksi tarjolla oli patonkia, suolakeksiä ja tuorejuustoa. Makeaa puolta olikin sitten hieman enemmän aina terveellisistä hedelmävartaista viidakkoteemaisiin karkkeihin. Näiden lisäksi tarjolla oli marenkeja, erilaisia keksejä ja suloinen Pinterestistä bongattu kirahvi-kääris.






Synttäritarjoiluiden keskipiste, täytekakku yhdellä kynttilällä, oli valkoisella sokerimassalla kuorrutettu kakku, joka kätki sisäänsä supersuklaisen kakkupohjan ja herkullisen suklaaganachetäytteen. Kakkua koristi kynttilän lisäksi sokerimassasta tekemäni kirahvi ja sydämet sekä talviseen juhlaan sopivat lumihiutaleet. A esitti kakkua suunnitellessamme minulle toiveen, että hänkin saisi syödä samaa kakkua kuin vieraat, ja tietenkin toive oli täysin totetettavissa. Siksi teinkin koko kakun maidottomana ja välttelin häntä vielä hyvin lievästi allergisoivaa soijaakin parhaani mukaan. Synttärikakun suklaakakkupohja on tehty Suklaapossu -blogista löydetyn ja ensitestiin päässeen ohjeen mukaan, mutta 1,5 kertaisena ja 24 cm vuokaan, ja sainkin aikaiseksi juuri blogissa elävästi kuvatun mielettömän mehevän, suklaisen ja suorastaan suussasulavan kostean suklaakakkupohjan! Tämä ohje ei tule hukkumaan lukuisten reseptieni joukkoon, vaan tulee käyttöön jatkossakin. Edes maidottomuus ei ollut ongelma, koska kasvipohjaiset tuotteet ovat nykyisin niin hyviä ja sain korvattua jopa rankankerman Oatlyn kaurafraichella. Suklaana käytin niin kakussa kuin ganachessa Rainbown maidotonta ja soijatonta tummaa 47% leivontasuklaata. Kakun välistä löytyi Plantin kauraruokakermaan tehdyn ganachen lisäksi appelsiinimarmeladia ja vaahtoutuvaa Plantin kauravispiä.




Pohdin synttärisuunnitelmista kirjoittaessani, teenkö taaperolle sopivan oman sokerittoman synttärikakun, jota voin hyvällä omalla tunnolla antaa hänen syödä juhlapäivänään. Päädyin kuitenkin kaikkien sokerinatsien kauhuksi antamaan makupalan...tai lopulta kolme...synttärisankarille juhliin leivotusta kakusta. Hän luonnolisesti olisi syönyt kakkua enemmänkin, mutta tyytyi kolmeen  lusikalliseen kakkua, jossa oli varmasti pienille makunystyröille tekemistä pitkäksi aikaa eikä pelkästään sokerin makeuden, vaan monien uusien makujen vuoksi. Seuraavaa makeaa herkkua L joutuukin siskonsa tapaan odottamaan vielä tovin - siis, jos se vain on minusta kiinni!




Juhlissaan synttärisankari oli alun hämmennyksen jälkeen iloinen ja hyväntuulinen. Kynttilöiden puhaltamisen ja synttärikakun maistelun jälkeen hän meni ulos vaunuihin pienille päikkäreille, jonka jälkeen hän oli jälleen täynnä uutta intoa, kun pääsi rapisevien pakettipapereiden kimppuun. Odotusten mukaisesti hän oli eniten kiinnostunut pakettipapereista kuin niiden sisällöstä, mutta kun värikkäät lahjapaperit kerättiin pois, uudet lelut ja muut lahjat alkoivat kiinnostaa enemmän. Ja voi, niitä tulikin hurjan paljon! Kiitos kaikille pientä synttärisankaria muistaneille!




L-murun yksivuotissynttärit olivat oikein kivat kirahvi-synttärit! Sain paljon apua niin järjestelyssä kuin juhlissa läheisiltäni ja samasta syystä synttäreistä on valokuviakin, jotka monesti jäävät juhlahumussa ottamatta. Kiitos siis ystävälleni ja L:n ihanalle kummitädille kuvaamisesta sekä siskolleni leipomisavusta! Nyt mietinkin, kun lasten muutamilla synttäreillä on ollut teemoissa eläimellinen meno ja hahmoja, niin mitä sitten seuraavaksi keksisi? Onneksi tässä on vielä puoli vuotta seuraaviin meillä juhlittaviin synttärijuhliin!




Selina